Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kala ja maatalouden sivuvirrat alihyödynnetty voimavara

Kestävää vesiin liittyvää biotaloutta voidaan Varsinais-Suomessa edistää vahvistamalla alihyödynnettyjen kalakantojen elintarvikekäyttöä, selventämällä kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä ja lisäämällä lannan tehokasta prosessointia. Tähän tulokseen päädyttiin Suomen ympäristökeskuksen vetämän Blue adapt -hankkeen työpajoissa, joissa oli mukana eri alojen asiantuntijoita luomassa suuntaviivoja sinisen biotalouden edistämiseksi. Loppuraportti tavoitteineen julkistettiin keskiviikkona.   Varsinais-Suomessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota rannikkovesiin päätyvän ravinnekuormituksen vähentämiseen. Kotieläintuotanto on maakunnassa osin keskittynyt alueille, joilla syntyy lantaa yli alueella viljeltävien kasvien lannoitustarpeen. Jos lantaa levitetään pelloille, joiden fosforivarat ovat jo ennestään korkeita, on ravinnekuormituksen riski suuri. Raportin mukaan tavoitteena tulisi maakunnassa olla se, että vuonna 2035 puolet syntyvästä kotieläinten lannasta prosessoidaan tehokkaasti ja ravinteet saadaan kuljetettavaan muotoon ja lannasta otetaan energia talteen.   Yksi tie resurssitehokkuuden parantamiseen on myös silakan ja särkikalakantojen hyödyntämisen lisääminen elintarviketuotannossa. Kotimaisen kalan osuus suomalaisten syömästä kalasta on vain noin 20 %. Esimerkiksi silakkasaaliista vain 17 % päätyy elintarvikekäyttöön. Silakan elintarvikekäyttö tulisi kaksinkertaistaa, ja tavoitteena maakunnassa tulisi olla se, että vuonna 2035 markkinoilla on uusia Varsinais-Suomesta lähtöisin olevia sinisiä tuotteita ihmisten ja lemmikkien ravinnoksi. Vesiviljelyä puolestaan tulisi maakunnassa kolminkertaistaa vuoteen 2035 mennessä ravinneneutraalisti. Nykytilanteessa jalostussektorin ja kalankasvattajien usko tuotannon kasvuun ja investointien kannattavuuteen hiipuu. – Pienen silakan käsittelyyn ja hyödyntämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja ja tuotteita. Lisäksi vesiviljelyn ympäristölupiin liittyvät pelisäännöt ja niitä koskevat erimielisyydet on selvitettävä perinpohjaisesti. Pahinta on epävarmuus siitä, millaisia investointeja voi suunnitella ja millä ehdoin, kommentoi erikoistutkija Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta.   Ruokajärjestelmää pyritään siirtämään kohti kasvispainotteista ruokavaliota, mutta samalla tulisi huomioida eläinproteiinin tuotannon kehittämismahdollisuudet ja -tarpeet. Vaarana on, että kalojen merkitys hyvinä proteiininlähteinä jää liian vähälle huomiolle. Toimialapäällikkö Riikka Leskinen Valoniasta muistuttaa, ettei ruokapolitiikka ei ole erillinen saarekkeensa, vaan kytkeytyy esimerkiksi liikenne- ja energiapolitiikkaan. – Liikennebiokaasun tuotanto tuottaa lisäarvoa, jolla voidaan kattaa lannan prosessoinnista aiheutuvia kuluja. Tällöin uusiutuvalla energialla voidaan korvata muuta energiantuotantoa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta liikenteessä, hän toteaa.   Sinisen biotalouden murroksen käynnistyminen Varsinais-Suomessa edellyttää toimia sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Useat politiikkaan liittyvät on toteutettava valtakunnallisesti. Julkisen vallan on luotava edellytyksiä murroksen edellyttämille investoinneille ja ohjattava liiketoimintaa kestävään suuntaan. Käytännössä vaaditaan esimerkiksi määräaikaista julkista tukea, kuten verotuki, parantamaan sellaisen uuden tuotantotoiminnan kannattavuutta, jolla luodaan lisäarvoa alikäytetyistä resursseista. Kuntatasolla puolestaan tulisi julkiset hankinnat suunnata niin, että ne tukevat uusien markkinoiden syntymistä. Raportin julkistamistilaisuudessa puhunut Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Aleksis Klap totesi muutostarpeiden olevan laajoja, mikä edellyttää jatkossa monitasoista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa niin alueella kuin kansallisesti. – Liiton kumppanuustyö on luonnollinen kokoonkutsuja alkuvaiheessa, ja sen kautta tulee muodostaa jatkoaskeleet raportissa tunnistetuille välittämille muutostoimille.