Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Parempi pyy pellolla

Vakka-Suomessa peltopyykanta on ollut laskusuunnassa. Viime talvena havaittiin parvia Mynämäessä, Maskussa ja Nousiaisissa, mutta peltopyitä on runsaammin Salon seudulla. Lajin päälevinneisyysalue rajoittuu Länsi- ja Etelä-Suomen laajoille viljelyksille ja muutamiin pohjoisemman Suomen alueisiin, joissa kantaa on yritetty pitää hengissä tarhaamalla ja istuttamalla. Istutuslinnuille talvi ilman ruokintaa ja suojaa pedoilta on kuitenkin usein kohtalokasta. Pentti Linkolan mielestä 1950-luvun suomalainen maaseutu oli lintukoto niin ihmisille kuin luonnollekin. Peltopyy vähenikin Suomesta samaa vauhtia kuin maatalous tehostui ja koneellistui. Vain Pohjanmaan maakunnissa laji on säilynyt niin elinvoimaisena, että sen metsästys on sallittu syyskuun alusta vuoden loppuun. Lajin kanta on vajaa 10 000 paria, kun se pyyllä on kymmenkertainen. “Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla”. Jos pitää ranskalaisen keittiön suosimaa riistalintua kuitenkin hienompana kuin suomalaista metsäkanalintua pyytä, on sitä etsittävä pellolta eikä oksilta. Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtajalla Björn Wahlroosilla on tunnetusti hienostunut maku. Näin on riistalintujenkin suhteen: Nalle vaalii peltopyitä maillaan Varsinais-Suomessa ja metsästää niitä myös ulkomaanmatkoillaan. Markku Paakkinen