Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nuori isäntä etsii viljelyuudistuksia – Televisio-ohjelma ei tuonut morsianta Nousiaisten maajussille

Vaikka ikää on vasta 28 vuotta, niin Ilmari Hunsa on isännöinyt sukupolvenvaihdoksen jälkeen vanhempiensa kotitilaa Nousiaisten Paistanojalla jo vuodesta 2014 saakka. Vielä yläkoulun viimeisellä luokalla Hunsa harkitsi työuraa koneenkuljettajana tai automaatiotekniikan tehtävissä. – Lähdin kuitenkin Tuorlaan maaseutuyrittäjän linjalle ja armeijan jälkeen suoritin Mustialassa agrologin ammattikorkeakoulututkinnon. Tässä työssä näkee kasvun ihmeen eikä vuodessa ole kahta samanlaista päivää. Viljelijä saa toteuttaa itseään ja työssä on tietynlaista vapautta, Hunsa sanoo. Nuori isäntä myöntää, että alan näkymät hieman hirvittävät. – Koko ajan on haettava lisää kustannustehokkuutta, mutta kyllä siinäkin tulee raja vastaan. Jatkuvasti täytyy miettiä, mitä tuottaa ja millä tavalla, jotta kustannuskuri säilyy ja kassavirta pysyy kunnossa. Olen hajauttanut riskejä viljelemällä seitsemää eri kasvilajia. – Maanviljely on vaikea juttu, kun pitäisi tehdä investointeja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, mutta ennustettavuus on vaikeaa. Silti uskoa riittää ja mielenkiinto on kova. Viiden vuoden aikana Hunsa on tehnyt sellaisia ratkaisuja, että kevätvehnä on jäänyt pois. Syyskylvöt ovat lisääntyneet ja uutena lajina Nousiaisissa kasvaa kumina. – Nyt on 100 hehtaaria omaa maata ja saman verran vuokrattua. Se on sellainen pinta-ala, että homman pitäisi rokata. Olen tyytyväinen tämän maatilan toimivuuteen, mutta viljelijä ei ole koskaan valmis työssään, vaan aina voi tehdä paremmin, Hunsa huomauttaa. – Tilan pinta-ala ei välttämättä kerro mitään, vaan talousmurheet tulevat muualta. Pienikin tila voi erikoistumalla pärjätä. Hunsaa hiukan harmittavat naljailut tukien varassa elävistä viljelijöistä. – Minulla tukien osuus on alle puolet tuloista eli edelleen on suuri merkitys sillä, millainen sato tulee. Sitä paitsi tuet ovat ruuan alennuskorvausta. Ilman niitä ruoka maksaisi kaupassa nykyistä enemmän. Hunsa etsii uusia ratkaisuja työntekoon. Strip till -muokkauslaite on tiettävästi edelleen ainoa Suomessa. – Vapaasti suomennettuna kyse on kaistamuokkauksesta eli pellolla muokataan vain viljelykasvin kylvökohta. Tämä säästää aikaa, parantaa maan rakennetta, tasapainottaa vesitaloutta ja edistää kasvijätteiden maatumista. Pelle Peloton -meininkiä todistaa se, että Hunsa on itse rakentanut muokkauslaitteensa kahden ranskalaistehtaan osista. – Tätä menetelmää on sovellettu muualla muun muassa maissin, soijan ja auringonkukan viljelyssä. Kyllä tämä jollakin aikavälillä yleistyy myös Suomessa. – Tulevaisuudessa keskityn enemmän täsmäviljelyyn niin, että jokaiseen paikkaan tulisi käytettyä tuotantopanoksia oikea määrä oikeaan aikaan. Uudistusmielisyydestä huolimatta Hunsa ei aio siirtyä luomuviljelyyn. – Luomu on hienosti brändätty tuote ja se on hyvä vaihtoehto. Itse kuitenkin panostan perinteiseen viljelyyn sillä tavoitteella, että ihmisravinnoksi saataisiin mahdollisimman suuri ja hyvälaatuinen sato, jotta ruoka riittäisi kaikille. Telkkarissa pyörii nyt supersuositun Maajussille morsian -sarjan 12. kausi. Ilmari Hunsa oli mukana viime kaudella. – Kaveriporukat ilmiantoivat kolme kertaa ja sitten suostuin. Talossa ei ole vieläkään morsianta, mutta kokemus oli hieno eikä mikään ole jäänyt kaivelemaan. En todellakaan ole tv-julkkis, vaan saan rauhassa kulkea omana itsenäni, Hunsa toteaa. Hunsa on vähän vilkaissut uutta tuotantokautta. – Reality sopii suomalaisille. Ehkä olemme hieman uteliaita. Tässä ohjelmassa yhdistyvät vielä parinhakuteema, maaseudun ihmiset ja suomalaiset maisemat. Ilmari Hunsa on nyt Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja. Nousiaislainen sormeilee vähärivisiä haitareita Sukka hukassa -bändissä ja myös itsekseen. – Kansanmusiikki on marginaalilaji, mutta siihen oli helppo lähteä, kun aloitin kansantanssin jo 3-vuotiaana. Haitari on sellainen salarakas.