Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nainen on taiteilijalle äiti ja jumalatar – Italialaisen Enrico Mazzonen piirustuksia esillä U:gin kirjastossa

Raumalla asuva italialainen kuvataitelija Enrico Mazzone on tullut tunnetuksi kaksi vuotta sitten aloittamastaan valtavasta hankkeesta. Saatuaan UPM:n paperitehtaalta lahjoituksena 97 metriä pitkän, neljä metriä leveän paperirullan hän päätti piirtää siihen yhtenäisen taideteoksen. Aikaa hän antoi itselleen vuoden 2020 loppuun saakka. – Nyt olen piirtänyt 54 metriä ja 43 on jäljellä. Missään nimessä en aio pienentää tai lyhentää teosta, mutta aika kuluu tosi nopeasti, hän kertoo. Yleensä Mazzone viettää työn ääressä pitkiä, 12-tuntisia päiviä maaten piirustuksen päällä lyijykynällä piirtäen. Näyttelyt eri puolilla Suomea katkaisevat työnteon hetkeksi. Uudenkaupungin kirjastoon hän toi syyskuun ajaksi piirustusnäyttelyn Materdea, jossa nähdään 11 naista esittävää kuvaa. Ne ovat tulosteita, joille antoi innoituksen työhuoneen ullakolta löytyneet sata vuotta vanhat koulukasviot. – Käytin tulostuspaperina kasvion sivuja, joissa on näkyvissä tekstejä. Piirustukset tein samaan kokoon kuin mitä tulosteet ovat. Näiden piirtäminen oli hengähdystauko varsinaisesta piirustustyöstäni ja toimivat sen luonnosteluna, hän kertoo. Näyttelyn nimi koostuu kahdesta latinankielisestä sanasta, mater ja dea eli äiti ja jumalatar. Taiteilija on pohtinut viime aikoina naisen asemaa ja patriarkaattisen yhteiskunnan murenemista. Yhtä hyvin kuin nainen on perinteisesti ollut miehelle muusa, nykypäivänä nainen voi valita taiteilijuuden ja mies olla hänelle muusa. – Mutta sekin ajatus on liian yksinkertainen, eikä tee kummallekaan sukupuolelle oikeutta. Vien piirustuksissani ikonista ja klassista kuvastoa piirun verran groteskimpaan suuntaan, hän sanoo. Torinosta kotoisin olevalle Mazzonelle on ominaista etsausta muistuttava piirustusjälki, joka syntyy pienistä pisteistä ja kaarevista viivoista. Hän toteaakin, että olisi halunnut aikanaan opiskella grafiikkaa. – Opiskelin lavastusta, mutta ymmärsin nopeasti, etten pidä siitä. Suomeen taiteilijan toi kolmen kuukauden mittainen Raumars-taiteilijaresidenssi vuonna 2015, minkä jälkeen hän jäi tänne. – Suunnittelen vieväni ison teokseni Italiaan vuonna 2021, kun Dante Alighierin kuolemasta tulee kuluneeksi 700 vuotta. Teoksen yksi innoittaja on ollut Danten Jumalainen näytelmä. Mutta teoksen pysyvä paikka tulee olemaan Raumalla. Tällä hetkellä minulla on valtava koti-ikävä, hän sanoo.