Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Arkeologi tekee salapoliisityötä – Tietokirjailija Ilari Aalto Maskun viitosluokkalaisten vieraana

Valtakunnallinen lasten ja nuorten tietokirjapäivä toi raisiolaisen tietokirjailijan ja arkeologin Ilari Aallon vierailulle perjantaina Maskuun. Aalto kertoi työstään viitosluokkalaisille kirjastossa. – Arkeologi kaivaa menneisyyttä esille maan alta ja yrittää selvittää, millaista elämä on aiemmin ollut. Se on ikään kuin salapoliisityötä, Aalto kuvaili. – Olen pienestä saakka haaveillut pääsystä aikamatkalle, mutta se ei ole ainakaan vielä mahdollista. Nyt pitää tyytyä kirjallisuuteen ja siihen, mitä maan alta löytyy. Se on jännittävää, ettei koskaan tiedä, mitä kaivauksissa tulee eteen. Tuntuu hienolta, jos löytää jotakin, mihin kukaan ei ole koskenut moneen sataan vuoteen. Aallolla oli koululaisille myös paikallista kerrottavaa. – Maskussa on keskiaikaisen kirkon ja Kankaisten kartanon lisäksi paljon unohdettuja esihistoriallisia hautapaikkoja. Kuuluisin kalmisto on kirkon lähellä sijaitseva Myllymäki, jota kutsutaan myös Raatomäeksi, koska sinne on haudattu ihmisiä 1000 vuotta sitten. Myllymäellä tehtiin isoja kaivauksia vuonna 1925. – Paikka on kiinnostava siksi, että aiemmin kuolleet haudattiin polttamalla. Kun kristinusko tuli Suomeen, se muutti myös tapoja muun muassa niin, että ruumiit haudattiin maahan arkuissa. Maskun merkittävistä historiallisista paikoista Aalto nosti esille myös Kajamon linnavuoren. – Siellä näkyy edelleen rakennetun muurin perustuksia. Siitä ei ole tietoa, ketä vastaan muurilla on haluttu suojautua. Vuonna 1904 kaksi maskulaislasta teki huikean löydön Kalelassa: syvässä luolassa oli lehmänkello, jonka sisälle oli kätketty 249 hopeakolikkoa. Ilari Aalto on julkaissut kolme lapsille ja nuorille suunnattua tietokirjaa, joiden kuvituksesta vastaa hänen puolisonsa Elina Helkala . Uusin teos kertoo jatulintarhoista ja hiidenkiukaista. – Jatuli ja hiisi tarkoittavat jättiläistä. Tietenkin aiemmin luultiin, että jatulintarhat ja hiidenkiukaat ovat jättiläisten tekemiä. Vieläkään ei ole tietoa, miksi salaperäisiä jatulintarhoja on rakennettu. Niitä on maalattu myös joidenkin kirkkojen seinille ehjä siksi, että niihin haluttiin vangita pahoja henkiä, Aalto arveli. Hiidenkiukaat ovat puolestaan hautaröykkiöitä. – Niiden kasaamisessa on ollut hirveä duuni. Idea on ollut se, että ison mäen päälle rakennettu hiidenkiuas näkyisi kauas. Suomessa on ollut asutusta arviolta 11 000 vuotta. Esihistoriallisista jaksoista kivikausi kattaa tuosta ajasta 7000 vuotta. – On hyvin haastavaa miettiä, miten esihistoriallisella ajalla on pukeuduttu. Kivikaudella on käytetty nahkaa, koska silloin ei vielä osattu tehdä kankaita. Pronssikaudella tehtiin jo jonkin verran kasvikuiduista kankaita, mutta edelleen eläinten nahkojen käyttö oli helpointa. Rautakaudelta löytyy jo tekstiilejä, joista voi jotakin päätellä pukeutumisesta. Etenkin naisilla oli koristeellisia asuja, Helkala totesi. Aalto myönsi, että arkeologin työhön liittyy myös ristiriitaisuutta. – Kun arkeologin tutkii paikkaa, samalla hän myös tuhoaa sen. Siksi pitää olla painavat syyt siihen, miksi kohdetta lähdetään kaivamaan. Lisäksi kaikki pitää tarkasti dokumentoida. Aallon mukaan varsinainen lottopotti on keskiaikaisen huussin löytyminen. – Huussiin on tippunut paljon tavaroita ja sinne on heitetty rikkinäisiä esineitä. Muinaista kakkaa tutkimalla voi selvittää, mitä ihmiset ovat syöneet. Aalto huomautti, että mitä pidemmälle historiassa mennään taaksepäin, sitä enemmän tarvitaan tulkintaa. – Muinaisesta dna:sta on kuitenkin päätelty, että täällä asui ennen tummaihoisia ja sinisilmäisiä ihmisiä. Tämä on harvinainen yhdistelmä. Suomeen on tullut ihmisiä eri suunnista. Ilmeisesti suomen kieltä on puhuttu vasta parituhatta vuotta.