Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Äijänköriläitten Vakka-Suomi

Jos menee Vehmaalla, Taivassalossa tai Uudessakaupungissa kauppaan, hahmottaa nopeasti, minkälainen väestörakenteemme Vakka-Suomessa on. Kaupassa näkee lapsiperheitä vähän, vanhempaa väkeä enemmän. Heidän lisäkseen kaupassa on myös pari nuorta miestä ostamassa ruokaa vain itselleen. Suomessa syntyvyys alenee, iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa ja työikäisten laskee, eihän näissä asioissa sinällään mitään uutta ole. Mutta miksi kassajono sitten näyttää niin erilaiselta eri puolilla maata? Helsingissä kassajonossa näkee myös nuoria naisia. Aluetutkija Timo Aro sanoo, että Suomella on ”demografinen neloishaaste” (HS 26.8.). Tällä hän tarkoittaa, että väestörakenteen muutosten ja syntyvyyden alenemisen rinnalla myös muuttoliike polarisoi tilannetta eri alueiden välillä. Muuttajista noin neljä viidestä on alle 35-vuotiaita. Uudessakaupungissakin se näkyy. Kaupunginjohtaja Atso Vainio totesi perjantaina kaupungissa vierailleille kansanedustajille, että vaikka kaupungin asukasluku ei ole kasvanut pariin vuoteen, väestörakenne on muuttunut. Kaupunkiin on muuttanut nuoria. Siinä mielessä kaupungin tilanne on hyvä. Syntyvyys on silti romahtanut 150:sta sataan. Autotehdas vetää erityisesti nuoria miehiä kaupunkiin, vaikka Valmet Automotive palkkaisi mielellään myös naisia. Kansanedustaja Ilkka Kanerva tiivistikin tilanteen, että Uusikaupunki on täynnä äijänköriläitä, mutta neitokaisia ei ole. Synnytysikäisten naisten määrä on vähentynyt dramaattisesti koko Suomessa. Vuosien 1987 ja 2018 välillä 20– 44-vuotiaiden naisten määrä on vähentynyt 119 000:lla. Nuoria naisia on peräti 12,4 prosenttia vähemmän kuin 30 vuotta sitten. Nuorten naisten määrä vähenee siis koko maassa, ei vain Vakka-Suomessa. Aron mukaan pääkaupunkiseutu kehittyy kuitenkin eri suuntaan: siellä nuorten naisten määrä kasvaa. Mutta eivät nuoret naiset aina lapsionnea tuo tullessaan. Helsingissä on maan alhaisin hedelmällisyysluku, siksi myös Helsingin asukasluvun kasvu on muuttoliikkeen varassa. Maahanmuutosta onkin tulossa väestönkehityksen dynaamisin osatekijä. Se näkyy myös Uudessakaupungissa, jossa odottavista äideistä jo kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajaperheistä voi hyvinkin tulla Vakka-Suomen väestörakenteen pelastajia, jos perheet vain kokevat olonsa täällä turvalliseksi ja viihtyvät.