Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sota-ajan laulut kaikuivat taas Ketarsalmen illassa

Kasarmimme eessä suuri portti on, Illan pimetessä jään lyhdyn valohon. Menneessä jälleen kohdataan, ja lyhdyn alla haastellaan, kuin ennen Liisa pien’… Näillä saksalaisen Norbert Scultzen  sävelillä ja Vuokon eli Kerttu Mustosen kääntämillä säkeillä käynnistyi Taivassalo-Seuran kahdeksas korsulauluilta Ketarsalmessa. Yli yhdeksänkymmentähenkinen yleisö koostui pääosin taivassalolaisista kanta- ja kesäasukkaista, mutta sota-ajan säveliä oli tultu laulamaan myös lähikunnista. – Onhan se myönnettävä, että eivät tämänkaltaiset tapahtumat juuri teinejä kiinnosta. Osallistujat ovat pääosin iäkkäämpiä ihmisiä, jotka muistavat sodanajan kotirintamaolosuhteet. Varsinaisia rintamaveteraaneja Taivassalossa on elossa enää kolme, kertoo Taivassalo-Seuran tiedotusvastaava Birgitta Tommila . Niin sanotut korsulaulujen, sota-ajan tangot ja saksalainen marssi- ja sotilasmusiikki, on sanottu edelleen olevan tärkeä side veteraanien ja veteraaniperinteen sekä nuoremman sukupolven välillä. Laulutilaisuuksien on katsottu palvelevan veteraaniperinteen siirtämistä nykyisille ja tuleville sukupolville. Miten tässä on onnistuttu, sen voi jokainen itse arvioida. Saksalaiset sotilas- ja marssilaulut rantautuivat Suomeen aseveljeyden solmimisen jälkeen vuosina 1941–1942. Siitä on kiittäminen paljolti saksalaiskappaleiden maahantuojaa ja suomentajaa Palle Palmrothia . Kappaleiden nimet, Kaarina, Anna-Maija, Anneli, Liisa, heijastuivat myös sota-ajan etunimitilastoihin.   Myös suomalaisen tangon on katsottu syntyneen sotavuosina, kun patteriupseeri, säveltäjä Toivo Kärki ryhtyi asemasodan aikana yhdistämään venäläistä romanssia saksalaiseen marssimusiikkiin. Sota-ajan tanssikiellon aikana 1939–48 suomalaisesta iskelmästä tuli musiikkia, jonka surumielisyydessä kaihoiltiin rintamaradioiden toivekonserteissa, viihdytystilaisuuksissa ja kotimaisissa elokuvissa. Sota-ajan suomalaisen iskelmäsanoituksen on mainittu olleen täynnä symbolisia kieli- ja mielikuvia, joita sotasensuuri pyrki avaamaan. Esimerkiksi Liljankukka-tangon salaperäisen sanoituksen sanomaa pyrki sotilastiedustelu selvittämään tarkastamalla säännöllisesti Toivo Kärjen ja sanoittaja Kerttu Mustosen välistä kenttäpostikirjeenvaihtoa. Oman dramatiikkansa Taivassalon kahdeksanteen korsulauluiltaan toi orkesterin solistin Pertti Ahon  saama lievä sairauskohtaus, joka pakotti hänet konsertin puolivälissä antamaan tilaa sattumalta paikalla olleelle kesälokalahtelaiselle Keijo Lehdolle . Korsuorkesterissa haitaria soitti taivassalolaislähtöinen Mauno Juhani Kuusisto ja viulua nousiaislainen Antti Virtanen . Veteraanien aikoinaan rakentama Ketarsalmen korsu on tarkoitus kunnostaa, kunhan Museovirasto myöntää projektiin avustusta. Erityisesti juoksuhaudan paalut kaipaavat kunnostusta.