Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vesiosuuskunta saanut lisää liittyjiä Kustavissa – Jätevesiasetuksen takaraja hoputtaa mökkiläisiä

Kustavin vesiosuuskunta saa näillä näkymillä 25–30 uutta liittyjää tänä vuonna. Määrä on suunnilleen tuplasti suurempi verrattuna viime vuosien keskimääräiseen tahtiin. – Kyllä liittyjien määrässä näkyy se, että asetuksen mukaan jätevesiasiat pitää saada kuntoon tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Buumi jatkuu todennäköisesti vielä ensi vuonnakin, sillä määräaikaan mennessä ei saada kaikkia töitä tehtyä, vesiosuuskunnan puheenjohtaja Kalervo Korvensyrjä sanoo. Kaurissalon vesiosuuskunnan nimellä vuonna 2007 käynnistynyt toiminta keräsi aluksi parisataa jäsentä. Nimi on muuttunut Kustavin vesiosuuskunnaksi ja jäsenmäärä on noussut jo yli 720:een. – Monet ottivat ensin pelkästään vesiliittymän, sillä porakaivoista on ollut hankala saada Kustavissa hyvää vettä rikkinäisen kallioperän vuoksi. Humus, ruoste ja merivesi ovat aiheuttaneet ongelmia. Jätevesiliittymä on tullut ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun perikunta on myynyt vanhan lautamökin, jota uudet omistajat ovat ryhtyneet remontoimaan niin, että mökin varustetaso on noussut. Runkoputkisto ja linjapumppaamot ovat valmiita koko Kustavin vesiosuuskunnan toiminta-alueella. Osuuskunnan verkosto on jatkoa Kustavin kunnan verkostolle ja se kattaa noin kolmanneksen kunnan pinta-alasta. Mitoitus on tehty niin, että uusia liittymiä voidaan vielä ottaa. Kun kunta on vahvistanut toiminta-alueen, tietyt kriteerit täyttävien kiinteistöjen on liityttävä vesiosuuskuntaan. Tämä koskee ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja uudisrakennuksia ja varustetasoltaan ympärivuotiseen käyttöön nostettavia kiinteistöjä, joilla ei ole hyvää talousvettä eikä jäteveden puhdistusjärjestelmää. Sama pätee kiinteistöihin, joilta laki edellyttää jätevesikäsittelyä. Jos kiinteistöllä on kunnollista talousvettä ja jätevedet hoidetaan lain mukaisesti, liittymisvelvoitetta ei ole. Myös kantovesi vapauttaa liittymispakosta. – Emme ole kuitenkaan lähteneet pakkohommaan, vaan olemme edenneet vapaaehtoispohjalta. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien rakentaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Jos jossakin on jo aiemmin ratkaistu jätevesien käsittely esimerkiksi umpitankeilla, niin ei niistä tietenkään ole pakko luopua, Korvensyrjä sanoo. Vesiosuuskunnan jäsenet saavat talousveden kunnan verkosta ja jätevesi johdetaan kunnan siirtoviemärin kautta Uudenkaupungin puhdistamoon. – Liittyminen osuuskuntaan on huoleton vaihtoehto ja samalla ympäristöteko. Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä vaatii huoltoa ja umpitankki tyhjennystä. Lisäksi omat puhdistamot eivät välttämättä mökeillä toimi kunnolla, jos käyttö ei ole säännöllistä. Liittymisestä vesiosuuskuntaan koituu luonnollisesti kustannuksia. Vesi- ja jätevesiliittymän yhteishinta on 14 600 euroa ja perusmaksua kertyy vuosittain runsaat 300 euroa. Kulutusmaksu noudattaa Kustavin kunnan taksoja ja osuusmaksu kuittaantuu kertalaakista 200 eurolla. – Aina jotkut valittavat hinnoista. Kyllä porakaivokin maksaa yli 5000 euroa eikä Kustavissa ole takeita siitä, saako kaivosta kunnollista vettä. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän hinta on helposti yli kymppitonnin, Korvensyrjä vertailee. Korvensyrjä muistuttaa, että vesiosuuskunnan jäsenyys on valttikortti siinä vaiheessa, kun mökki laitetaan myyntiin. – Tällainen ratkaisu nostaa ilman muuta kiinteistön arvoa. Uskon, että myyntihinta kohoaa investointisummaa enemmän. Kustavin vesiosuuskunta lukeutuu liittyjämäärältään isoihin yksiköihin. Malli on kuitenkin tuttu myös monista muista kunnista. Esimerkiksi Uudessakaupungissa toimii lähes 40 vesiosuuskuntaa.