Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kansakoulumuistot heräsivät eloon Maitolaiturimarkkinoilla

Pinipajun koulun 100-vuotisen historian tunnelmissa pidetyillä Maitolaiturimarkkinoilla puhunut koulun entinen oppilas, kansanedustaja Ritva Elomaa keskittyi koululaitoksemme historiaan ja nykytilaan. Kansakoululaitos pohjautui vuonna 1921 voimaan tulleeseen oppivelvollisuuslakiin, mutta maamme ensimmäiset kansakoulut perustettiin jo 1850-luvulla. Kansakoulujen perustaminen olikin kiinni kuntien omasta aktiivisuudesta. Kansakoululaitos lakkautettiin 1977 ja tilalle tuli peruskoulujärjestelmä. Elämässä tarpeellisten tietoihin ja taitoihin perehdyttäminen opetusvälineiden ja -puitteiden huimasta kehityksestä huolimatta ei ole helppoa, totesi Elomaa. – Samaan aikaan on viriketulva paisunut merkittävässä määrin, mikä osaltaan myös häiritsee keskittymistä. Koulurauha on koetuksella. Tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa ja opiskelumotivaatiossa on suuria eroja. Elomaa muistutti, että tällä vuosikymmenellä Viro on ohittanut Suomen kaikissa oppimistuloksissa paitsi lukutaidossa. Vuoden 2015 Pisa-kokeissa Viro nousi Elomaan mukaan Euroopan ykkösmaaksi vanhakantaisella koulukulttuurilla, jossa opettajalla on selkeä auktoriteettiasema. Opetusmetodit ovat kuitenkin nykyaikaisia. – Olisiko meidän omissa vanhoissa toimintamalleissamme jotain, mitä pitäisi palauttaa? Opettajien auktoriteetti, kuri ja järjestys sekä toisten kunnioittaminen luovat edellytykset olennaiseen eli oppimiseen, totesi Elomaa. Liekö vuodet kullanneet muistot, mutta hyvä mieli oli Elomaan lisäksi Pinipajun kansakoulusta jäänyt muillekin entisille oppilaille, Aini Virtanen , Harto Forss ja Eija Lehto , jotka muistelivat taakse jääneitä kouluvuosiaan. Toki vähemmän kivoja muistojakin kouluvuosiin sisältyi, ja niiden sisältö vaihteli suuresti sukupolvesta riippuen. Siinä missä 94-vuotias Aini Virtanen muisteli talvisodan keskeyttäneen koulunkäynnin, tunnusti Eija Lehto pettymystään siitä, kun vanhemmat pojat Hannu Sainio ja Lasse Virtanen eivät odottaneet häntä koulusta kotiin pyöräiltäessä. Kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Harto Forss vertasi sadan vuoden takaista rakentamista tämän päivän purkukulttuuriin. – Tämä koulu suunniteltiin varmaan Klubi-askin kanteen, mutta materiaalit olivat ekologisia. Peruskivet on käsipelillä irrotettu ja muotoiltu. Hirsiseinät eivät vuosien saatossa ole kuin vahvistuneet. Nyt kaupungin keskustassa aiotaan kuitenkin purkaa puolta nuoremmat koulut, joita ei kuulemma kannata korjata. Forssin mukaan Pinipajun koulusta saadut opit ovat elämäntiellä riittäneet. Opetuksen sisältöön liittyen hän kuitenkin ihmetteli muutamaa asiaa. – Vieläkään en ymmärrä, miksi virsiä ja katekismus piti opetella ulkoa. Koskaan ei vastaan ole tullut tilannetta, että näitä tietoja olisi pitänyt ulkomuistista ladella. Muuten opetus oli asiallista, totesi Harto Forss.