Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Rinne kuvasi Suomea turvallisuustuottajaksi – Pääministerin puheenvuoro päätti Rauhan Symposiumin U:gissa

Toisen kerran järjestetty kaksipäiväinen Rauhan Symposium päättyi perjantaina Uudessakaupungissa pääministeri Antti Rinteen (sd.) puheenvuoroon. Rinne pohti muun muassa Suomen roolia nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa. – Suomen asema on nyt oleellisesti muuttunut. Koskaan aiemmin tilanne ei ole ollut näin selkeä eikä Suomella ole ollut aiemmin näin hyviä vaikutusmahdollisuuksia. Olemme turvallisuuden tuottaja, Rinne kuvaili. Rinne vertaili nykymaailmaa siihen aikakauteen, jolloin Uudenkaupungin rauha solmittiin vajaat 300 vuotta sitten. – Vuonna 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen luotiin edellytyksiä uuteen maailmanjärjestykseen. Suurvaltasuhteet olivat tuolloin murroksessa, sota oli politiikan jatke ja vahvimman voima määritteli maailmanjärjestystä. Uudenkaupungin rauha ei vielä muuttanut tilannetta, vaan sota saneli oikeutta kuten ennenkin. – Kun nyt takana on uhrauksia ja kärsimystä, niin maailmanjärjestys on muuttunut. Se ei ole viidakko, vaan maailmanjärjestys perustuu yhtäläisiin etuihin. Maailmanjärjestys voi olla uhattuna, jollei toimintaympäristö ole oikea. Rinne piti valitettavana sitä, että suurvaltakilpailu on muodostunut vaaraksi maailmanjärjestykselle. – Suurvaltakilpailu on juurtunut osaksi kielenkäyttöä. Maailmanjärjestys ei enää määräydy USA:n ja Euroopan kesken, vaan myös Kiina on vahvasti nousussa. Rinne korosti Yhdistyneiden Kansakuntien merkitystä. – YK on rauhan ja vakauden tärkein takaaja. Myös Suomi on ottanut kantaa YK:n uudistamisen puolesta. Pääministeri Rinne puhui sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta. – Se on paras tae rauhaan. Sääntöpohjainen järjestelmä säilyy, jos kansallisia etuja ei tavoitella liikaa, Rinne totesi. Myös Euroopan unionin merkittävä rooli nousi esille Rinteen puheessa. – Kun Euroopan unionia vahvistettiin kymmenen vuotta sitten, USA oli sidoksissa Eurooppaan. Silloin ei kyseenalaistettu sitä, ettei maailmassa ollut vain yhtä arvojohtajaa. Nyt tilanne on kiistattomasti muuttunut. USA on edelleen tärkeä kumppani Euroopalle, mutta populismi ruokkii USA:ssa sellaista ajatusta, että amerikkalaiset ovat joutuneet antamaan liikaa Euroopalle. – Unioni ja USA ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi Venäjä-pakotteissa, joihin on turvauduttu, koska maa on rikkonut oikeuksia tavalla, joka ei kuulu nykyaikaan. Rinne muistutti, että Suomi oli vuosikymmen sitten eturintamassa vahvistamassa Euroopan unionin toimintaedellytyksiä. – Tämä sama tahtotila on nyt kirjattu uuteen hallitusohjelmaan. Rinne piti tärkeänä sitä, että Euroopan unioni puolustaa omaa arvopohjaansa. – EU:n pitää olla arvojohtaja maailmassa. Nyt demokratia on uhattuna muutamissa EU-maissa. Suomi pyrkii EU-puheenjohtajakauden aikana edistämään sitä, että muun muassa ilmastonmuutokseen, maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan sekä oikeusvaltioperiaatteisiin kiinnitetään huomiota. Nettomaksajamaissa on vaikea selittää ihmisille, miksi maksetaan valtioille, jotka eivät ole valmiit jakamaan yhteistä taakkaa. – Jos suurvaltakilpailu kiihtyy, täytyy toimia entistä yhtenäisemmän EU:n puolesta. EU:lla on esimerkiksi yhtenäinen Kiina-politiikka, mutta unionia ei aina mielletä yhtenäiseksi toimijaksi suurvaltojen kanssa. Rinteen mukaan suurvaltapolitiikassa ei ole enää samanlaisia pidäkkeitä kuin ennen. – Tämä avaa uusia mahdollisuuksia etupiiripolitiikkaan. Asioista ei voi kuitenkaan sopia vain suurvaltojen kesken, vaan myös EU:n on osoitettava johtajuutta. Rinne huomautti, että kumppanuus myös Afrikan maiden kanssa velvoittaa Eurooppaa. – Jos väestöräjähdys ja ilmastonmuutos toteutuvat, isosta osasta Afrikkaa tulee elinkelvotonta aluetta. Tämä johtaa siihen, että satoja miljoonia ihmisiä lähtee pakoon. Kyseessä on yhteinen haaste Euroopalle ja Afrikalle. Afrikan unionin kanssa on tehtävä yhteistyötä.