Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Suomi voi olla kokoaan suurempi rauhantekijä – Haavisto korosti U:gissa Ukrainan tilanteen ratkaisua

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vakuutti Rauhan Symposiumin toisen päivän alkajaisiksi perjantaina Uudessakaupungissa, etteivät Suomen ja Euroopan unionin roolit rauhanprosesseissa ole suinkaan merkityksettömiä. – Sillä on merkitystä, mitä Suomi ja EU sanovat. Molemmat ovat kokoaan suurempia rauhanrakentajia, jotka voivat auttaa sopimusneuvotteluissa ja antaa myös taloudellista tukea, Haavisto totesi. Haavisto peilasi kansainvälisiä kriisejä kolmen esimerkkitapauksen kautta. – Suomen kannalta tärkeimpiä asioita on se, että Ukrainan tilanne saataisiin järjestykseen. Tämä helpottaisi Suomen yhteistyötä Venäjän kanssa. Haavisto viittasi Ukrainan uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin kommentteihin, joiden mukaan taloudellista ja humanitääristä apua tarvitaan myös maan itäosissa, ei vain lännessä ja Kiovassa. – Oli hyvä kuulla, että presidentti puhui halusta palvella kaikkia asukkaita. Tämä oli uusi sävel, jonka perusteella myönteistä kehitystä voi tulla. Pallo on nyt Kiovassa ja Moskovassa. Haaviston mukaan Sudanissa on nyt odottava tunnelma, kun 30-vuotinen diktatuuri on purkautunut. – Sudanin kriisissä näkyy se, että naapurimaat ovat valinneet puolensa konfliktissa. Tällä on suuri vaikutus siihen, kuka lopulta voittaa. Nyt pitää kuitenkin olla kurinalainen niin, että jonkinlainen konsensus säilyy maan sisällä ja myös sen ulkopuolella. Onneksi Afrikan unioni on ottanut kantaa rauhanprosessin puolesta ja valinnut demokratian puolustamisen. Haaviston kolmas esimerkki liittyi Venezuelan tilanteeseen. – Tämä saattaa tuntua kaukaiselta, mutta pitää muistaa, että Venezuelasta tulee pakolaisia Eurooppaan. Siellä annetaan arvoa sille, että maan ongelmat nähdään myös Euroopassa eikä niitä pidetä vain toisen mantereen kysymyksinä. Haavisto pohdiskeli Suomen nykytilannetta kansainvälisestä näkövinkkelistä. – Maailmassa on nähty, että pahimmat skenaariot voivat toteutua. Mielestäni se on positiivista, että EU:n kannatus on yhä laajempaa, vaikka huolta aiheuttavat muun muassa populismin ja nationalismin nousu sekä brexit. Euroopan eteläpuolella on pakolaiskriisi. Idän suunnassa jännitystä aiheuttaa Venäjän ja Ukrainan suhteen kehittyminen. Pohjoisen arktisella alueella on ollut rauhallista, mutta siellä ilmastonmuutos tulee vastaan. Haavisto ei kuitenkaan nähnyt tilannetta pelkästään synkkänä. – Esimerkiksi Balkanilla aiemmin sotaa käyneet maat hakevat nyt EU-jäsenyyttä. Unionin laajenemiseen pitäisi suhtautua myötämielisesti.