Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ilmasto muuttuu vai muuttuuko sittenkään?

Vaikka kirjoittaja ei ole päässyt edes 50 vuoden ikään, niin sen verran on silmät ollut auki, että yhtään samanlaista vuotta ei ole vastaan vielä tullut. Onko tämä siis ilmastomuutosta? Tältä se ainakin tuntuu, kun lukee lehtiä tai katsoo kaiken tietävää facea. Jos viikon sataa, se on ilmastomuutosta. Jos on taas hellettä, sekin on ilmastomuutosta. Joka päivä on keli pikkaisen ainakin erilainen. Ilmasto on kuitenkin muuttunut vuosituhansien aikana ihan itsestään ja suurin kysymys onkin: mikä on ihmisen vaikutus puoleen tai toiseen? Historian kirjoja jos selailee, niin poikkeuksellisia sääolosuhteita on ollut aikaisemmin paljonkin. Löytyy minijääkausia, joita taas ennustetaan jo seuraavan kerran osuvan kohdalle 2030-luvulla. 1800-luvun lopulla oli poikkeuksellisia vuosia, joiden seurauksena oli maailmanlaajuinen nälänhätä. On päivänselvää, että nykyihmisen kädenjälki vaikuttaa ilmastoon. Mutta miten? Maailman ilmasto on herkkä loppupeleissä ja ei ole poissuljettu sekään vaihtoehto, että ilmasto jopa jossain päin maailmaa kylmentyy merkittävästi. Jokainen suomalaisenkin pitää muistaa, että meidän ilmastomme suurin tekijä on kuitenkin Atlantin merivirrat ja nimenomaan lämpimät sellaiset. Voiko leffoista tuttu merivirtojen heikentyminen tuoda jääkauden pohjoiseen? Suomi ei kuitenkaan itse ole se, joka pystyy tämän yhtälön ratkaisemaan. Nykyinen hallitus on linjannut, että se ottaa kaikissa päätöksenteossa huomioon ilmastonmuutoksen. Myös Suomen pääpaino EU-puheenjohtajana on ilmastomuutos. Ovatko nykyinen eduskunta ja Suomen päätöksenteon ykköskaarti näin pinnallisia? Kerätäänkö nyt irtopisteitä ja keskusteluista halutaan karsia ne kipukohdat, joita täällä meillä on? Suomi on maailman puhtaimpia maita. Metsät puhdistavat ilmaa jopa enemmän kuin muut päästöt saastuttavan yhteistä maapalloamme. Maa- ja metsätaloudessa on järjetön potentiaali sitoa hiilipäästöjä, mutta se pitäisi kuulema tehdä ilmaiseksi tai jopa niin, että maaseudun asukkaat siitä maksavat. Turve pitää ensi lopettaa, vaikka suurimmat päästöt löytyvät kivihiiltä polttavista voimalaitoksista, jotka löytyvät kaupungeista. Yksityisautoilua pitää kiristää, vaikka suurimmat liikenteen päästöt löytyvät isojen cityjen liikenneruuhkista. Ratkaisuksi esitetään sähköautoilua. Sairas yhtälö, sillä myös sähkö on jollakin tavalla tuotettava. Suomi, jossa on autoilu tehty maailman kalleimmaksi ja sen kertoo jo autokanta, joka on Euroopan vanhinta. Tänne suunnitellaan koko autokannan sähköistäminen. Ei tarvitse olla edes peruskoulun matikassa kovinkaan isot numerot, kun osaa laskea päässä, että yhtälö ei toimi. Mutta onhan meillä ratkaisu ilmastomuutokseen joka päivä. Kun Suomi siirtyy käyttämään pelkästään kotimaisia tuotteita ja elintarvikkeita, on erittäin iso ympäristöteko tehty. Tätä tietysti kauppa ja teollisuus vastustavat loppuun saakka, koska raha on se, joka on kuitenkin suurin este järkevälle toiminnalle Suomessa. Mika Raukunen Masku