Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sokerijuurikasta viljelty Suomessa 100 vuotta

Suomalaisen sokerijuurikkaan historia on lähes yhtä pitkä kuin itsenäisen Suomen historia. Sokerijuurikkaan ja kotimaisen sokerin tuotannon sekä itsenäisen Suomen vaiheissa on myös monia yhtäläisiä piirteitä: liikkeelle lähdettiin hapuillen ja olemassaolosta on jouduttu taistelemaan. Sokerijuurikkaan 100-vuotisjuhla keräsi Yläneelle lähes 500 viljelijää. – Tuskinpa löytyy toista viljelykasvia, jonka kohdassa liikkeelle lähtö on ollut yhtä räväkkä, Juha Marttila pohti puheessaan sokerijuurikkaan 100-vuotisjuhlassa. – Koska Suomen luonnonolosuhteet asettavat rajoja sokerijuurikkaan tuotannolle, kilpailustrategiamme perustuu vastuullisuuteen ja laatuun, josta ei tule tinkiä. Ala on yhdessä ponnistellut juurikkaan viljelyalan, satotasojen ja kannattavuuden nostamiseksi. Työ on hyvässä alussa, mutta paljon on vielä tekemättä. Marttilan mukaan Säkylän tehdas on tulevaisuudessa laaja-alainen biojalostamo, joka tuottaa ruokaa, rehuja ja biomateriaaleja luoden sekä hyvinvointia Suomeen että kestävää kehitystä maapallolle. – Biotalous on tulevaisuus. MTK:n sokerijuurikkaan neuvotteluryhmän mynämäkeläinen puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi, että ilmastonmuutoksen torjunnassa juurikas on hiilensidontakyvyllään yksi Suomen biotalouden suurista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Myllymäen mukaan sokerijuurikas on tulevaisuuden kasvi. MTK:n puolesta sokerijuurikkaan hinnasta ja toimitusehdoista viljelijöitä edustava neuvotteluryhmä kiittää kaikkia suomalaisen sokerin tuotantoon osallistuvia tahoja aina pellolta pöytään asti. – Sokerijuurikkaan 100 vuoden merkkipaalu on huoltovarmuutta ja työllisyyttä, mutta globaalisti tarkasteltuna myös sosiaalisesti kestävää ja luonnon monimuotoisuutta turvaavaa tuotantoa.