Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kolmen miehen otoksia U:gista maalta ja mereltä

Uusikaupunkilaiset valokuvaajat Johan Elfving, Raimo Lakso ja Rauno Parkkila kiertävät joko kimpassa tai yksinään ikuistamassa paikallista luontoa. Nyt kolmikon otoksista on koottu yhteisnäyttely Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavaan. – Olemme kiitollisia kirjastolle tällaisesta mahdollisuudesta. Olen sen verran laiska luonteeltani, etten viitsinyt näyttelyä yksin kasata. Onneksi pojat lähtivät mielellään mukaan, Elfving toteaa. – Meillä oli jalo ajatus, että näyttelyyn saataisiin yhteinen teema. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt. Tosin kaikki kuvat on otettu Uudestakaupungista mantereelta, saaristosta tai mereltä. Isokari on kaukaisin paikka, josta on kelpuutettu kuvia näyttelyyn. Pääosa valokuvista on tämän vuoden satoa, mutta mukana on myös muutama taltiointi lähimenneisyydestä. – Homman viehätys on siinä, että saa liikkua luonnossa oman aikataulun mukaan. Luontokuvaus on toisinaan jännää touhua. Elfving kertoo tuoreen esimerkin. Kolmikko suuntasi taannoin Pyhämaahan jahtaamaan hirvikuvia. Reissu meinasi mennä mönkään, kunnes paluumatkalla tien viereen ilmestyi iso uroshirvi. – Hirvi lähti kauemmas, mutta kun matkimme sen ääntä, se tuli kohti autoa. Sen verran oli jo pimeää, ettemme kuitenkaan saaneet kovin hyviä kuvia. Elfving myöntää, että luontokuvauksessa tarvitaan myös tuuria. – Kun harrastan myös metsästystä, niin tiedän aika tarkasti paikkoja, joissa hirviä käy tiettyinä aikoina. Siitä tulee tyhmiä kuvia, jos haaskapaikalla kuvaa kotkan istumassa sianruhon päällä. Valokuvaus on Raimo Lakson ja Rauno Parkkilan ykkösharrastus. – Pitkillä putkilla eläimiä kuvaamme. Monet kuvaavat vain itselleen, vaikka käsissä olisivat kymppitonnin vehkeet, Lakso toteaa. Lakso myöntää, ettei valokuvaukselta jää aikaa muuhun kuin pieneen remontointiin. – Aika hankala on pihalla haravoida, jos kamera roikkuu kaulassa. Myös Parkkila on havainnut saman ongelman puutarhassa. – Siihen jäävät puutarhatyöt, jos näkee lähistöllä mielenkiintoisen linnun. Kamera täytyy olla aina mukana, sillä koskaan ei tiedä, milloin eteen tulee hyvä kuvaustilanne, Parkkila sanoo. Uusikaupunkilaiskuvaajat käyttävät nykytekniikkaa niin, että kuvia käsitellään tietokoneella. Trio korostaa kuitenkin malttia, sillä helposti jälkikäsittely lipsahtaa överiksi. – Kovin urakka on siinä, kun ryhtyy karsimaan kuvia. Jos on päivän merellä, niin helposti kertyy 300–400 kuvaa. Hyvä on, jos itse hyväksyy kymmenen kuvaa sadasta, Elfving toteaa. Elfvingin, Lakson ja Parkkilan valokuvanäyttely on esillä Galleria Kirjavassa elokuun ajan.