Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kirjolohen kasvatus kehittynyt merkittävästi – Luonnonvarakeskuksen raportti kertoo ympäristötietoisuudesta

Luonnonvarakeskuksen (Luke) pari viikkoa sitten julkaisema raportti antaa yhä vankemmat pohjat järjestää Kustavin Lohimarkkinat. Raportin mukaan kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on viime vuosikymmeninä onnistuttu vähentämään merkittävästi. Tämä on tapahtunut muun muassa kehittämällä ruokintamenetelmiä ja kala- sekä rehumateriaalia. Runsaassa 35 vuodessa eli aikajaksolla 1980–2016 Suomen rannikkoalueilla olevien kirjolohikasvattamoiden rehukerroin on laskenut 47. Rehukerroin lasketaan käytetyn rehun ja kalojen toteutuneen lisäkasvun suhteena. Esimerkiksi arvo 1,1 tarkoittaa että yhden kalakilogramman kasvattamiseen tarvitaan 1,1 kiloa rehua. Vuonna 1981 rehukerroin oli 2,01, ja vuonna 2016 enää vain 1,06, eli rehua tarvitaan yhden kalakilogramman kasvattamiseen nykyään puolet vähemmän kuin 1980-luvulla. Sama huomio on tehty tuotantotasolla, sanoo kustavilaisen Jannen Lohi Oy:n vetäjä Matias Juslin . – Kalarehun kehittäminen sekä nykyaikainen automatiikka yhdistettynä emokalojen jalostukseen ovat muuttaneet tilannetta oleellisesti. Nyt yleinen ilmapiiri lohenkasvatukseen on jotain aivan muuta kuin takavuosina. Tosin Juslin myöntää, että aina uusia kasvatuslupia haettaessa valituksia tulee, mutta luvat myönnetään kuitenkin ympäristösäännösten määrittelemissä puitteissa. Janne Lohi Oy:llä on kaikkiaan 12 kasvatusallasta Iniön aukolla Kustavin merialueella. Suomen markkinoilla myytävästä noin 47 miljoonasta lohikilosta vain alle neljännes eli 11 miljoonaa kiloa on Suomessa kasvatettua kirjolohta. Samaan aikaan kun rehukerroin on merkittävästi laskenut, ovat myös kalankasvatuksen typpi- ja fosforikuormitukset pienentyneet. Kalankasvatuksen ominaiskuormituksella arvioidaan vesistöön päätyneen ravinteen kilomäärää suhteutettuna tuotettuun kalan tonnimäärään. Rannikkoalueiden kokonaiskuormitus oli huipussaan 1990-luvun alussa, joista vuosista fosforikuormitus on laskenut 74 prosentilla ja typen kuormitus 66 prosentilla. Luken raportti perustuu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen keräämään aineistoon maamme rannikkoalueelta. Aineistossa ovat mukana kaikki kalankasvattamot, yhteensä noin 150 kappaletta, joille kasvatuslupa on myönnetty. Ominaiskuormituksen laskeminen perustuu käytetyn rehun määrään, rehun ravinteisiin, kasvatetun kalan määrään ja kalojen sisältämiin ravinteisiin.