Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kuulotutkimukseen hakeudutaan turhan myöhään – Ikäkuulo voi alkaa jo työiässä

Joka kolmannella 65-vuotiaalla ja suurimmalla osalla 75-vuotiaista kuulo on heikentynyt. Iän mukana ilmenevät sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutokset voivat alkaa jo työiässä. Moni ei tee asialle mitään, sillä heikentynyttä kuuloa ei välttämättä itse huomaa tai sitä ei haluta myöntää. – Televisio on hyvä mittari. Jos vaimo kysyy, minkä takia pidät telkkaria noin kovalla, kannattaa kuulo tutkituttaa, Vakka-Suomen Kuuloyhdistyksen puheenjohtaja Antti Haapavuori sanoo. Yhdistys järjesti maanantaina ja tiistaina toiminta-alueellaan Uudessakaupungissa, Vehmaalla ja Taivassalossa Kuuloauton kiertueen. Kuuloliiton autossa pääsi maksutta matalan kynnyksen kuulotestiin, josta tarvittaessa ohjattiin jatkotutkimuksiin omaan terveyskeskukseen. – Eivät ihmiset omatoimisesti mielellään hakeudu tutkimuksiin, jos kysymys on kuulosta. Eri asia, jos on joku muu paikka kipeä, mutta kuulo-ongelmien kanssa sinnitellään pitkään. Siksi vuosittaisella Kuuloauton kiertueella on tärkeä merkitys, Haapavuori sanoo. Tänä vuonna asiakkaiden määrä yllätti. Vehmaalla jouduttiin jo heti yhdeksän jälkeen myymään ei-oota, sillä kolmen tunnin pysähdyksen aikana ennätettiin palvella vain 18 ihmistä. Uudessakaupungissakin kävijöitä oli niin paljon kuin ennätettiin päivän aikana ottaa vastaan. – Ruuhkaa oli ihan eri tavalla kuin aiempina vuosina, ja se yllätti. Tarve on ilmeisen suuri. Kuuloautossa työskentelee kaksi Kuuloliiton kouluttamaa vapaaehtoista, jotka kuulon mittauksen jälkeen antavat ohjeet jatkoa varten. Suurin osa kävijöistä ylittää heittämällä jatkotutkimuksen tarpeen rajat, ja silloin asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Samalla tavalla voi tehdä, vaikka Kuuloauton vierailu olisikin mennyt ohi. Haapavuori on tottunut ohjeistamaan kyselijöitä yksityiskohtaisin ohjein. – Soitetaan terveyskeskukseen niin kuin muissakin asioissa, ja vastaanottovirkailija kysyy, mikä on vaiva. Siihen sanotaan, että kuulo. Kun aika terveyskeskuksessa tulee, siellä tehdään uudet mittaukset. Terveyskeskuslääkäri katsoo tuloksen ja jos alenema on suuri, hän lähettää sairaalaan korvalääkärille, ja sitä kautta prosessi etenee. Mahdollinen kuulolaite parantaa huomattavasti elämää. Jos kuulee huonosti, on vaikea ottaa osaa keskusteluun ja sosiaalinen elämä kaventuu. Kuuloautoksi muutettu matkailuauto on Vehmaalla pysäköity pankin ja päiväkodin väliin. Jonottajat ohjataan oven edustalta kauemmaksi, jottei puheensorina kantaudu testikoppiin. Odotusaikana voi käydä kahvilla tien toisella puolen Merililianissa eläkeläisyhdistyksen piikkiin. Sisällä autossa mittaajana häärää keravalainen Olavi Taipale , joka esittelee olevansa elävä esimerkki kuulolaitteen käytössä. – Ilman kuulolaitetta en tietäisi mitään, vaikka lentokone menisi yli. Jos aistivammoista puhutaan, kuuleminen poikkeaa muista. Jos ei näe, tietää mitä ei näe, mutta jos ei kuule, ei voi tietää mitä jää kuulematta. Taipaleen mukaan ihmiset lähtevät kuulon tutkimuksiin turhan myöhään. – Läheiset huomaavat, että toinen ei kuule mitään, ja silloin on jo vähän myöhäistä. Kun pitkään olet kuulematta, aivot ovat siltä osin surkastuneet, jos näin voi sanoa. Kun äänet kuulolaitteen avulla alkavat taas tulla voimallisesti, siihen kestää pitkään tottua. Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Kuulon heikkeneminen alkaa korkeista äänistä ja laajenee sen jälkeen puheen kuulemisen alueelle. Kuulemisvaikeudet aiheuttavat väsymystä ja väärinkäsitykset voivat yleistyä. Seurauksena voi olla sosiaalisten tilaisuuksien välttäminen. Hyvä kuulo on myös turvallisuustekijä. Kuulokoje auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa. Kuuloliitto ry