Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Päättäjillä erilaisia näkemyksiä kuntaliitoksesta – Askainen ja Lemu fuusioituivat Maskuun kymmenen vuotta sitten

Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitoksesta tuli kuluneeksi vuodenvaihteessa kymmenen vuotta. Fuusio herättää päättäjissä varsin erilaisia ajatuksia. Valtuuston puheenjohtaja Maija Salo (sd.) pitää hyvänä sitä, että Masku sai liitoksessa uusia osaajia lautakuntiin. – Liitoksesta on jo sen verran pitkä aika, että olen siihen jo tottunut, mutta kaipaisin vuoropuhelua asiasta kuntalaisten kanssa asiasta. Miltä niistä kuntalaisista, jotka liitoksen aikana asuivat kunnassamme, nyt tuntuu? En kommentoi muiden tekemiä päätöksiä, koska minulla ei ole ollut kaikkea sitä tietoa käytettävissäni, mitä silloisilla valtuutetuilla on ollut, Salo perustelee. – Liitos toi haasteita taloudellisesti palveluntarpeen osalta. Hyvää mielestäni oli maantieteellinen näkyvyys isompana merenrantakuntana. Lisäksi kasvanut asukasmäärä toi lisää verotuloja. Huonosta puolesta nostaisin kohonneet käyttömenot ja investointien tarpeen. Kuntaliitoksen porkkanarahat eivät riittäneet mihinkään. En pitänyt katteettomasta lupauksesta, jonka mukaan kuntaliitoksen myötä veroprosenttiamme ei nosteta. Salo on erityisen hyvillään siitä, että nuoriso tekee hyvää yhteistyötä yli vanhojen kuntarajojen. – Samoin pidän siitä, että eri teemoilla pidettävät markkinat ovat yhä vireät ja houkuttelevat kuntalaisia ympäri Maskua. Salo on pettynyt siihen, ettei kukaan johtavista viranhaltijoista noteerannut liitoksen merkkipäivää. – Toisin oli Naantalissa, jossa lähetettiin asukkaille kysely kuntaliitoksen vaikutuksista. Olen myös pettynyt muutamiin kuntapäättäjiin, jotka vieläkin muistelevat parempia aikoja ennen kuntaliitosta. Olemme olleet jo kymmenen vuotta yhtenäinen kunta. Päättäjien tulisi suunnata katse tulevaan eikä haikailla menneiden perään. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Runola (kok.) arvelee, että monet kantamaskulaiset ovat sitä mieltä, ettei liitosta olisi kannattanut tehdä. – Kaikki eivät ehkä ole tyytyväisiä uudellakaan alueella. Ennen meni taloudellisesti paremmin, mutta nyt pitää sinnitellä. Liitoksen jälkeen tuli viiden vuoden karenssi, joka aiheutti päällekkäisyyttä viranhaltijatehtävissä. Lisäksi valtuustoa ja lautakunta laajennettiin. Liitosta ei osattu hoitaa ihan parhaalla mahdollisella tavalla, Runola arvioi. Runola muistuttaa, että liitoksessa Maskun velka lisääntyi ja kunnan omistukseen tuli lisää kiinteistöjä. Liittymiskorvaus ei lisäkustannuksia kattanut – Helposti ollaan pienemmän puolella, mutta silti pitää muistaa, että keskustassa asuu paljon väkeä. Toivon, että reiluuden hengessä Maskua kehitettäisiin kokonaisuutena ja että kunnan väkiluku saataisiin nousuun. Runolan mukaan liitoksessa on myös hyviä puolia. – Maskuun saatiin Askaisten ja Lemun vireät kylät sekä lisää merellisyyttä ja historiaa. Lemussa päätöksentekoon osallistunut Mika Raukunen (kesk.) kritisoi liitosta. – Kymmenen vuoden jälkeenkin liitos herättää minussa negatiivisia tunteita. Päätös tehtiin liian nopeasti. Liitosalue olisi voinut olla isompi ja Lemun olisi pitänyt tehdä liitos Nousiaisiin ja Mynämäkeen päin, Raukunen sanoo. – Palvelut ovat Lemussa osaksi huonontuneet. Terveyspalveluissa etenkin Askaisten terveysasema lakkauttaminen on ollut monelle huono asia. Myös asioiden hoitaminen muun muassa rakennusvalvonnassa, julkisten virkistysalueiden kunnossapidossa ja joissakin muissa kunnan toimissa ovat vaikeutuneet tai ne kestävät pidempään kuin ennen liitosta. Hyvää on, se että vihdoin on kunnan kiinteistöjä alettu kunnostaa. Myös kunnan omaa rakennustoimintaa on alettu valvoa paremmin. Raukunen harmittelee päätöksenteon hitautta. – Lisäksi saa sellaisen kuvitelman, että päätöksenteossa jotkut alueet ovat eri asemassa. Vuosien varrella on myös kunnan henkilöstössä osalla ollut selkeää muutosvastarintaa. Raukunen muistuttaa, että päätöksenteossa pitää ottaa huomioon kuntalaisten etu. – Asuinalueita on kohdeltava tasapuolisesti ja myös otettava mukaan niiden tuomat mahdollisuudet. Askaisissa on merellisyys, Lemussa väljät tontit ja Maskussa mahdollisuus tiiviimpään rakennuskantaan. Myös nuoret on otettava mukaan päätöksenteossa huomioon nykyistä paremmin. Askaisten politiikassa mukana ollut Taito Ylhäinen (ps.) kuvailee liitosta pakon sanelemaksi. – Siinä tilanteessa, jossa oltiin kymmenen vuotta sitten, muuta vaihtoehtoa ei ollut, koska yksi klikki teki kaikki päätökset. Elettiin yli varojen eikä talousasioista piitattu yhtään mitään. Jos talous olisi hoidettu järkevästi, oltaisiin hyvin toimeentuleva pieni kunta, niin kuin esimerkiksi Kustavi, Ylhäinen uskoo. Ylhäisen mukaan liitos on tuonut päätöksentekoon oikeudenmukaisuutta. – Pelkkä ei kateus ohjaa päätöksiä. Kaikista asioista on mahdollisuus neuvotella erilaisia ratkaisuja. Asiat sujuvat joustavasti. Ylhäisen mukaan kunnan velkaantuminen olisi saatava pysähtymään. – Olen elänyt kolme erilaista lamaa, jolloin korot ovat olleet 15–20 prosenttia. Sekin aika voi vielä tulla. Lainamäärää pitäisi lyhentää ja henkilökunta tulisi vähentää eikä kasvattaa, niin kuin nyt tehdään. Kaikkia hyviä asioita ei voida toteuttaa, koska ei ole rahaa ja maksukykyisten henkilöiden pako kunnasta jatkuu, koska veroprosentti on jo nyt liian korkea.