Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Wirmon kasvatti valmentaa sveitsiläisjunioreita

Salibandyseura Wirmon kasvatti, mynämäkeläinen 31-vuotias Tero Tähtinen on toukokuusta asti toiminut päätoimisena vastuuvalmentajana Sveitsissä Baselissa. Valmennettavana on Unihockey Basel Regio -seuran 16–17 -vuotiaiden poikien joukkue, joka pelaa Sveitsin mestaruustasolla. Valmennustaustaa Tähtisellä on kymmenen vuoden ajalta Mynämäestä. Hän löysi itse lajin pariin 15-vuotiaana, kun vaihtoi jääkiekon salibandyyn. SBS Wirmolla oli tuolloin vain yksi poikajuniorijoukkue. Tähtinen pelasi siinä vuoden kunnes siirtyi 16-vuotiaana miesten joukkueeseen. Kesällä 2016 häntä pyydettiin edustusjoukkueen päävalmentajaksi, ja siinä tehtävässä kuluikin kolme kautta. Vuodesta 2008 lähtien hänellä oli vuosittain ollut valmennettavana myös jokin juniorijoukkue. Viime talvena sitten kypsyi ajatus, että voisi pitää taukoa. – Kuitenkin täällä Suomessa varsinkin pienemmissä seuroissa valmentaminen on pitkälti harrastustoimintaa eli pitää olla päivätyö. Toimin itse yrittäjänä, ja alkoi tuntua että henkiset resurssit loppuvat kesken, ja jostain pitää luopua. Sitten tuli eteen tilaisuus tehdä harrastuksesta työ. – Mynämäeltä myös lähtöisin oleva Kesälän Jenna oli pelannut Baselissa pari vuotta naisten joukkueessa ja kysyi, että saako antaa minun numeroni, kun siellä etsittiin valmentajaa. Sanoin että ainahan sitä soittaa saa, mutta en usko että lähden. Kauan hän ei lopulta asiaa miettinyt, ja lähtö tapahtui nopealla aikataululla. – Ennen pääsiäistä varmistui, että pääsen sinne ja kolmen viikon päästä olinkin jo lentokentällä.   Unihockey Basel Region miesten joukkue pelaa NLB:tä eli Sveitsin toiseksi korkeinta sarjatasoa ja tavoitteena on päästä korkeimmalle. Siksi seura panostaa myös tavallista enemmän junioritoimintaan. Tähtinen on U18- eli Suomeen verrattuna B-juniori-ikäisten vastuuvalmentaja. Systeemi Sveitsissä eroaa sen verran, että kun Suomessa B- ja C-juniorit karsivat elokuussa SM-sarjaan, Sveitsissä paikat ovat periytyviä: – Eli jos C-pojat pelaa mestaruussarjaa ja säilyy siellä, niin vaikka vanhempi ikäluokka siirtyy B-junioreihin, C-pojat jatkavat siellä samassa nuoremmalla ikäryhmällä. Siellä voi siksi välillä olla aika koviakin tasoeroja eli vähän hölmökin systeemi. Tähtisen valmentama joukkue vaikuttaa innokkaalta oppimaan uutta, ja hän näkeekin heissä paljon potentiaalia ja taitoa toimia pallon kanssa. – Ehkä suurin kehitettävä kohde heillä ja muutenkin Sveitsin salibandyssa on se, kun pelaajalla ei ole palloa. Se on kuitenkin todella tärkeä asia, kun 90 % ajasta kenttäpelaajalla ei sitä ole. Ymmärrys tilankäytöstä kentällä, miten silloin toimitaan ja liikutaan.   Salibandyn pelaaminen eroaa Suomesta eniten siinä, että Sveitsissä on enemmän vauhtia. – Pelaajat ovat ehkä enemmän juoksuvoimaisempia eikä pelaaminen ole niin kontrolloitua, kun taas Suomessa harjoitellaan aika paljon pelitaktisia asioita. Se onkin varmaan yksi osa-alue, mitä siellä halutaan kehittää, että saataisiin enemmän järkeä ja ajatusta pelaamiseen mukaan. Suomen tavoin lajiosaaminen taktisissa asioissa on myös Ruotsissa Sveitsiä edellä, ja siksi sinne onkin molemmista maista muuttoliikettä sekä pelaajista että valmentajista. –  Antti Peiponen on ollut Baselissa viisi vuotta, ja on nyt miesten päävalmentajana. A-junioripojissa ja naisissa on myös nykyään suomalainen valmentaja. Se helpotti omaakin päätöstä lähteä, kun sitäkin kautta saa tukea, Tähtinen toteaa. Suomessa salibandy on harrastetuimpien lajien joukossa, mutta Sveitsissä sillä on vaikeuksia pysyä kymmenen kärjessä, kun edellä on paljon muutakin kuten jalkapallo ja käsipallo.   Baselin keskusta-alue on asukasluvultaan Turun mitoissa mutta yksi Euroopan tiheimmin asuttu, noin 7000 asukasta neliökilometrillä. Sijainti Saksan ja Ranskan rajalla tekee siitä myös hyvin kansainvälisen. Baselissa puhutaan sveitsinsaksaa. Valmennuskielenä on kuitenkin englanti, ja sitä ovat pelaajien vanhemmatkin toivoneet. Tähtinen toteaa, ettei lähtiessään osannut sanaakaan saksaa. – Kahvin jo osaan tilata. Syksyllä alkaa saksan kurssit, että jos se kieli sitten vähän enemmän tarttuisi, hän naurahtaa. Sveitsiläiset ovat suomalaisia sosiaalisempia ja puheliaampia, ja halukkaita tutustumaan uusiin ihmisiin. Yhteisöllisyys näkyy myös seurassa. – Heti mennessäni siellä oli seuran päätösgaalailta, ja tuli fiilis että olen perheen keskellä. Uusi otettiin heti ilolla vastaan. Tähän asti Tähtinen on majoittunut yhden pelaajan kotona, mutta elokuussa hän saa seuran puolesta oman asunnon. Seuran kanssa on tehty vuoden sopimus vuoden optiolla. – Joulu-tammikuussa istutaan alas ja katsotaan puolin ja toisin että miten on mennyt. En ainakaan tällä hetkellä näe estettä miksen viihtyisi siellä pitempäänkin.