Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Matkailutuotteita tarvitaan lisää

Jos matkailuyrityksen tuotteet ja palvelut eivät tänä päivänä ole sähköisesti saatavissa, yritys on selvästi heikommassa asemassa muihin verrattuna. Matkailijalta jää myös löytämättä moni alueen helmi. Turun seudulla alkoi keväällä Elämyksiä maaseudulta -hanke, johon yritykset ehtivät vielä hyvin lähteä mukaan. Ensimmäiset koulutukset pidetään työpajamuotoisina syksyllä. Turku Science Park Oy:n kaksivuotisessa hankkeessa on mukana kymmenen kuntaa, Vakan alueelta Mynämäki, Nousiainen, Masku ja Naantali. – Hankkeella on rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, jonka lisäksi kunnilta on kerätty omarahoitusosuus, ja sen vuoksi yrityksille ei tule hankkeeseen osallistumisesta ja työpajoista kustannuksia, kertoo projektipäällikkö Anne Muurinen . Hankkeessa kehitetään erityisesti yritysten digitaalista markkinointia ja myyntiä sekä palveluiden tuotteistamista. Mukaan ovat tervetulleita kaikki alueella toimivat matkailualan yritykset, pää- tai sivutoimiset. – Ei ole matkailualan yritystä, joka ei tänne sopisi, kunhan haluaa kehittää omia tuotteitaan ja palvelujaan. Muurinen painottaa, että mukaan tuloa ei kannata arastella senkään takia, että tuntee olevansa vasta alkumetreillä. – Työpajoissa saa kaiken tarvittavan perustiedon. Käydään perinpohjaisesti läpi mitä matkailuyrityksen liiketoiminta on ja mitä digitaalinen markkinointi ja -myynti yrityksille arjessa tarkoittaa, ja kouluttajat ohjaavat niiden tekemisessä kädestä pitäen. Ja kun mukaan tulee erilaisia yrityksiä, opitaan samalla myös toinen toisilta. Tarkoituksena on hankkeen aikana myös käydä tutustumassa muutamassa matkailullisesti hyvin toimivassa paikassa, mahdollisesti esimerkiksi Järvi-Suomessa. Matkailussa keskeistä on verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen yritysten välillä, ja sen kautta sopivien palvelukokonaisuuksien muodostaminen. – Tärkeää on myös ympärivuotisuuden kehittäminen, mikä tarkoittaa sitä että tälle alueelle tarvitaan lisää matkailutuotteita etenkin kesäsesongin ulkopuolelle. Ja myös niitä uusia toimijoita. Sen lisäksi että yritysten pitää olla sähköisesti helposti löydettävissä, palvelut pitää saada verkkokauppaan niin, että asiakas pääsee muutamalla klikkauksella myös ostamaan. Tästä ollaan vielä kaukana, sillä kun hankkeessa kysyttiin yrityksiltä niiden käyttämiä myyntikanavia, suurimmaksi nousi sähköposti, puhelin ja walk-in. – Näin se ei tänä päivänä saisi olla. Sähköposti on hyvä väylä lisätietojen kysymiseen, mutta ei myyntiin. Hankkeessa tavoitteena on kehittää alueelle mahdollisimman laaja tuotetarjonta, joka olisi myytävissä jonkin organisaation sivustoilla. – Jos ei pienemmillä yrityksillä itsellä ole matkanjärjestäjän oikeuksia niin esimerkiksi Visit Naantalilla on, eli siellä voisi yritysten tuotteita olla myynnissä. Esimerkiksi Visit Rovaniemi toimii juuri näin. Siellä on 2018 joulukuussa otettu käyttöön verkkokauppa, jossa on myynnissä 89 yrityksen tuotteita. Anne Muurinen näkee, että digitaalinen markkinointi on asia, johon pitää Turun seudullakin rohkeasti lähteä mukaan. – Opetteluahan se aina on, sillä maailma ei ole valmis, ja aina odottavat jonkin matkan päässä uudet välineet ja uudet toimintatavat.   Kehitystyötä tehdään asiakkaiden näkökulmasta. – Visit Finlandin selvityksen mukaan asiakkaille tärkeimpiä asioita ovat elämyksellisyys, paikalliskulttuuri, perinteet, luonnonrauha, suomalainen elämäntapa ja aitous. Julkisessa keskustelussa on paljon noussut esille Suomen hintataso. – Tosiasia on, että Suomi ei ole edullisen matkan kohde. Näen että nuo asiakkaille tärkeät asiat ovat niitä, jotka vievät meidän matkailua eteenpäin, eikä Suomi halua olla sellainen halpa massamatkailukohde. Matkailun kehittämisessä on kyse isosta asiasta: Suomen matkailuviennin arvo on 4,6 miljardia euroa ja vuosittainen kasvu 4 %. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta on 2,5 %, joka on samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuuden ja suurempi kuin elintarviketeollisuuden. Yöpymisten määrä kasvoi Lapissa viime vuonna 6 % ja pääkaupunkiseudulla 1 %. Järvi-Suomi pysyi ennallaan, mutta rannikolla ja saaristossa yöpymisiä oli 4 % vähemmän. – 2018 oli kuitenkin matkailullisesti ihan huippuvuosi. Meidän pitää siis täällä tehdä tämän eteen entistä kovemmin töitä, koska potentiaalia on, Muurinen painottaa. Fakta Hankkeen työpajat syksyllä: 17.9. Digitalisaation vaikutukset matkailualaan ja matkailuyritysten toimintaan 29.10. Matkailupalveluiden tuotteistaminen, kohderyhmät ja verkkoon saattaminen / löydettävyys 19.11. Matkailuyritysten verkkopalvelut