Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Punkeista kerätään muistitietoa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) kerää muistitietoa punkeista. Näiden pikkuruisten eläinten menneisyys ulottuu pitkälle. Suomessa esiintyvistä puutiaisista löytyy mainintoja jo 1800-luvulla kirjoitetuista teksteistä. – Pyydämme ihmisiltä vapaita kertomuksia puutiaisiin liittyvistä muistoista, sattumuksista, tavoista ja muutoksista, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sanoo. Hupaniittu toivoo vastauksia erityisesti Kustavista, Taivassalosta ja muista Vakan alueen kunnista. Tähän hänellä on kaksi syytä. Ensinnäkin saaristokunnissa on puutiaisista paljon kokemuksia. Lisäksi Hupaniitun omat juuret ovat Kustavissa. – Vaikka olen viettänyt paljon aikaa Kustavissa, vasta kymmenen vuotta sitten sain itse ensimmäisen punkin pureman. Nyt niitä tulee jopa pari vuosittain.   Puutiaisten määrä on kasvanut ja siksi niistä puhutaan paljon. Suomen Kirjallisuuden Seura ei innostunut keräämään muistitietoa vain tästä syystä, vaan aloite tuli Åbo Akademin tutkijalta Otto Latvalta. – Hän on tekemässä tutkimusta puutiaisista ja toivoi, että seura keräisi muistitietoa asiaan liittyen. Meille tulee muistitietokeruusta ehdotuksia eri tahoilta, toisinaan ihan tavallisiltakin ihmisiltä, Hupaniittu kertoo. Muistitietokeruu puutiaisista alkoi huhtikuun puolivälissä ja jatkuu 30.9. asti. Muistitietojaan voi kirjoittaa seuralle, lisäksi seura vastaanottaa myös valokuvia, äänitteitä, vanhempia muistelutekstejä ja haastatteluja. Lähettämällä aineiston vastaaja antaa suostumuksensa muistitietojen arkistointiin sekä niiden tutkimiseen ja julkaisemiseen arkiston sääntöjä noudattaen. – Tämän keruun aineisto menee ensin tutkijalle ja sen jälkeen se arkistoidaan meille. Vastauksia voi tulla kuka tahansa meidän arkistosta lukemaan. SKS:n aineistoa hyödyntävätkin monet eri tahot aina tutkijoista kirjailijoihin. Puutiaisista haluttaisiin saada muistitietoa muun muassa siitä, onko vastaajan mielestä puutiaisten elinympäristössä tapahtunut muutoksia, miten ihmisiin kiinnittyneihin puutiaisiin on suhtauduttu eri aikoina ja miten puutiaiset on poistettu ennen punkkipihtejä. Lisäksi vastaajilta toivotaan mielipiteitä, pitäisikö puutiaisten määrää Suomessa vähentää. Myös puutiaisten aiheuttamista sairauksista halutaan kertomuksia. Hupaniitun mukaan puutiaisia koskeva muistitiedon keruu näyttää selvästi kiinnostavan ihmisiä. – Vastauksia lähti mukavasti tulemaan jo keruun alkupuolella. Vastaajien määrä vaihtelee suuresti aina aiheen mukaan. – Kun kysyimme suomalaisten päivästä kolmannen kerran, saimme yli 900 vastausta. Kyläillään-keruuseen tuli yli 700 vastausta. Myös vakavampiin aiheisiin tulee vastauksia runsaasti, sillä vastaajat voivat vastata myös nimimerkillä. – Joillekin ihmisille vakavasta aiheesta on helpompi kirjoittaa kuin puhua. Sekin saattaa lisätä vastausten määrää, Hupaniittu arvelee.   Suomalainen Kirjallisuuden Seura on perustettu vuonna 1831. Seura kerää ja tallentaa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä eri aiheista. Puutiaisten lisäksi menossa on muistitiedon keruu muun muassa merenkulkijoiden maailmasta Lisätietoja aineistokeruusta ja vastaamisesta löytyy osoitteesta www.finlit.fi