Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kielitaistelu ohjasi kirjailijat sitoutumaan yksikielisyyteen – Kustavilainen E. F. Jahnsson kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon torstaiaamupäivän ohjelmassa kuultiin kirjallisuudentutkija Heidi Grönstrandin luento kustavilaissyntyisestä kirjailija Evald Ferdinand Jahnssonista . Grönstrand työskentelee Tukholman yliopiston suomen kielen osastolla yliopistonlehtorina ja on kiinnostunut erityisesti monikielisyydestä nykykirjallisuudessa ja kirjallisuushistoriallisena ilmiönä. Grönstrandin mukaan suomalaisen kirjallisuuden juuret ovat monikieliset, mutta 1800-luvun lopun fennomaanisen liikkeen vaikutuksesta kirjailijat joutuivat valitsemaan ruotsin ja suomen väliltä. Jako näyttäytyy jälkikäteen kirjallisuuden historiassa jyrkempänä kuin se todellisuudessa oli. – Tiedot kirjailijoiden liikkeistä eri kielten välillä ovat usein jääneet pois kirjallisuushistoriasta. Suomen kieli esitetään usein itsestään selvänä kirjallisuuden kielenä modernin kansakunnan kehitykseen sopivalla tavalla. Aivan kuin tieto kirjailijan kielenvaihdosta tai monikielisyydestä häiritsisi kertomusta suomenkielisen kirjallisuuden synnystä, hän sanoo. E. F. Jahnsson kasvoi perheessä, jossa äiti oli ruotsin- ja isä suomenkielinen. Samaan aikaan, kun hän sitoutui monin tavoin edistämään suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria, hän ei hylännyt ruotsia kokonaan vaan julkaisi jonkin verran ruotsinkielisiä teoksia. Aikalaisista myös Minna Canth julkaisi osittain ruotsiksi, syynä vastaperustetun Suomalaisen teatterin, nykyisen Kansallisteatterin, nuiva suhtautuminen hänen näytelmiinsä. Jahnssonin ja Canthin rinnalla Grönstrand mainitsee Aleksis Kiven , jonka Nummisuutarit-näytelmän ensimmäinen versio oli ruotsinkielinen. Lisäksi hänen julkaisemattomien kirjoitustensa joukossa on ruotsinkielisiä runoja. – Kirjallisuuden monikielisyyden tarkastelemisen myötä huomio kiinnittyy väistämättä kielten ja kulttuurien limittyneisyyteen, päällekkäisyyteen ja sekoittuneisuuteen mutta myös niiden välisiin hierarkkisiin ja epäsymmetrisiin suhteisiin. Monikielisyys sopii huonosti yhteen kielen puhtauteen, autenttisuuteen ja ainutlaatuisuuteen liittyvien odotusten ja normien kanssa, jotka läpäisevät koko yhteiskunnan, Grönstrand sanoo. Suomessa kielikysymyksillä oli erityinen painoarvo 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri alkoivat osoittaa vahvistumisen merkkejä. Ajatusta siitä, että suomalaista kansakuntaa voitaisiin rakentaa J. L. Runebergin ja Topeliuksen viitoittamalla tiellä ruotsiksi tai rinnakkain ruotsiksi ja suomeksi, alettiin kyseenalaistaa voimakkaasti. – Suomenkielisen kulttuurin vahvistumisen edellytyksenä oli laaja, eri kansanryhmät ja yhteiskuntaluokat kattava tuki. Se ei ollut vain yksittäisten kirjailijanerojen työn tulosta vaan se syntyi kollektiivisen innostuneisuuden ja sitoutuneisuuden ansiosta. E. F. Jahnsson oli tärkeä osa tätä innostuneisuutta ja joukkoliikettä. E. F. Jahnsson sai aikalaiskriitikoilta moitteita historiallisten romaanien ja näytelmiensä vanhanaikaisesta romanttisuudesta ja epäuskottavuudesta. – Hänestä ei ole koskaan tullut laajalti tunnettua ja tunnustettua kirjailijaa, mutta hänellä on paikka kirjallisuushistoriassa. Yhä edelleen Hatanpään Heikki ja hänen morsiamensa mainitaan ensimmäiseksi suomenkieliseksi historialliseksi romaaniksi ja tieteiskertomus Muistelmiani matkalta Ruskealan pappilaan uuden vuoden aikoina 1982 elää mainintana uusimmassa kirjallisuushistoriassa, Grönstrand sanoo. Evald Ferdinand Jahnsson syntyi Kustavissa vuonna 1844 ja kuoli Turussa vuonna 1895. Hän oli paitsi kirjailija, myös pappi ja opettaja. E. F. Jahnsson kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi. Teosta Hatanpään Heikki ja hänen morsiamensa (1884) pidetään ensimmäisenä suomenkielisenä historiallisena romaanina. Teokset ovat nykyään vaikeasti saatavilla, mutta suuri osa E. F. Jahnssonin tuotannosta on luettavissa Projekti Lönnrotin sivuilla osoitteessa www.lonnrot.net