Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ilmastonmuutos vahvasti esillä Kilpi-viikon avajaisissa

Volter Kilpi Kustavissa -viikko järjestetään tällä viikolla jo 20. kertaa. Keskiviikkona avajaisissa ei silti juuri vanhoja muisteltu, vaan tuore taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson lähti rohkeasti uusille vesille.   Viikon teemana on Rajaton meri –  Itämeri ja muut muistavat vedet. Mikkelsson mietti avauspuheessaan, miten ihmiset oppisivat arvostamaan luontoa kuten vanhat merimiehet, kalastajat ja saaristolaiset. – Muuttuva ympäristö ja uuden elämäntyylin etsintä saa kääntymään vanhan kansan puoleen. Kun kuuntelin vanhaa arkistonauhaa, vuonna 1977 kuollut kalastaja Janne Koivuniemi kertoi, miten hän teititteli silakkaa. Hopeakylki on ollut tärkeä elinkeino ja kalaahan ei oteta, vaan pyydetään. Miten palauttaisimme tällaisen luontosuhteen, hän pohti. Mikkelsson kuvaili, miten Helsingin yliopistolla kohtaa nuoria, joita vaivaa ilmastonmuutosahdistus. – Nuoret kokevat, että elämme ekologisen kriisin keskellä. Monilla on hirveä hinku ja halu miettiä, miten voisi elää toisella tavalla. Ekologinen kriisi vaikuttaa koko kulttuuriimme.   Myös Volter Kilpi -viikon perustamisessa pro motorina toiminut, Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen nosti ilmastonmuutoksen esille juhlapuheessaan. – Kaikki on toisin kuin 20 vuotta sitten. Silloin emme osanneet aavistaa, että parin vuosikymmenen kuluttua eläisimme valtavien muutosten ja myllerrysten keskellä, uhkien ja dystopian sävyttämässä maailmassa. Vaikka ilmaston lämpeneminen on ollut tiedossa vuosikymmenten ajan, nyt sen vaikutuksiin on todella havahduttu. Kotiplaneetamme elonkirjo köyhtyy vauhdilla, jota on vaikea käsittää. Jos Mikkelsson kaipasi ihmisille syvempää luontosuhdetta, niin Nurminen toivoi myös ihmisten empatiakyvyn säilymistä. – Empatia, kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tunteita ovat inhimillisen yhteistyön edellytyksiä. Mutta miten käy empatian kyvylle, kun yhä useammin lähestymme maailmaa laitteiden kautta ja viestimme verkossa, emmekä kohtaa toinen toistamme kasvokkain. – Virtuaalimaailmassa individualismi korostuu, lähimmäisten kanssa jaettujen ilojen ja surujen sijaan jaamme selfieitä, digitaalisia kuvia itsestämme. Lasten pitäisi oppia empatiaa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa, mutta oppi jää ohueksi, kun he eivät saa vastakaikua älypuhelimiin uppoutuneilta aikuisilta, Nurminen kuvaili. Hän muistutti, miten kirjallisuuden on tutkimuksissa todettu lisäävän ihmisten empatiakykyä. Nurminen kertoi, miten hänelle itselleen Volter Kilven Saaristo-sarja edustaa lempeyttä, inhimillisyyttä, myötätuntoa ja mahdollisuutta asettautua toisen asemaan. Myös Kustavissa on Nurmisen mielestä sellaista yhteisöllisyyttä, jota ei enää kohtaa kaikkialla. – Kustavi edustaa sellaista todellisen maailman kodikasta paikkaa ja verkkaista aikaa, joka muodostaa vastapainon arkielämän nopeatempoiselle virtuaalimaailmalle. – Kustavissa on tallella talkoohenki, halu ja kyky toimia yhdessä, hän kehui. Avajaisissa kutsuttiin neljä Volter Kilpi -viikon järjestelyissä pitkään mukana ollutta henkilöä Kustavin kirjallisuusyhdistyksen kunniajäseniksi. Kutsutut olivat Anja Laaksonen, Hilkka Oksama-Valtonen, Marja Santalahti ja Sirkka Vuorio.