Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sihy-hanke ei ole kriisissä

Paikoin yksipuolinen keskustelu sivistys- ja hyvinvointikeskuksen (sihy) -hankkeesta on jatkunut. Itsekin olin alun perin kriittinen elinkaarimallin suhteen. Käytännössä olen kuitenkin oppinut näkemään sen enemmänkin välineenä kuin päämääränä. Siinä parasta on ollut se tapa, millä kaupungissa ammattimaisesti on määritelty hankkeen toiminnalliset, opetukselliset ja tilalliset tavoitteet ja miten tämä on pystytty tekemään aidosti käyttäjälähtöisesti. Nyt tehdään oikeasti tilaa ihmisille heidän omista tarpeistaan käsin eikä mitään ylätasolta määrättyä ankeaa laatikkohirviötä.   Elinkaarimalli on hieman kalliimpi, koska siinä ei osteta vain rakennuksia, vaan tilataan 20−25 vuotta (optiosta riippuen) olosuhdetakuuta eli aina käyttökelpoista tilaa, jonka reunaehdot kaupunki määrittelee. Etukäteen maksetaan siis myös siitä, että rakennus olisi korjausvelasta vapaa luovutushetkellä joko 2043 tai 2048.Toisin on ollut Viikaisten laita, sen korjausmahdollisuudet kun menivät umpeen jo 1990-luvulla, jolloin peruskorjaus viimeistään olisi pitänyt tehdä. Hyvin rakennetusta rakennuksesta ei myöskään koskaan huolehdittu riittävällä ylläpidolla. Valitettavasti kaupungit säästävät juuri tästä ja se kostautuu.   Kaupungin talous kyllä kestää hankkeen. Velkataakka tuplaantuu, mutta vain kuntien keskiarvon tasolle. Nyt velkaa on keskimäärin vähemmän kuin muilla kunnilla, koska suurempaa uudisrakentamista ei ole tehty sitten 1980-luvun. Nyt on siis pakko toimia, jotta nuorten kouluolosuhteet saadaan vihdoin kuntoon ja että kaupungin liikunnan ja vapaa-ajan olosuhteisiin saataisiin hyvin tarpeellinen parannus. Hankkeen toteutuminen ei sinällään ole kiinni kovasta väestökasvutavoitteesta, koska tavoite on ajoitettu vuoteen 2030 ja monitoimitalon on määrä valmistua 2023. Selvää kuitenkin on, että uusi keskus lisää kaupungin vetovoimaa eikä siten toimi ainakaan väestökasvutavoitetta vastaan. Kasvavien verotulojen varaan hankkeen toteuttamista ei ole laskettu eikä veronkorotuksia ole suunnitteilla. Verotulot vuonna 2018 olivat noin 64,5 miljoonaa.   Hankkeen kustannus vuoteen 2048 laskettuna on karkean arvion mukaan yhteensä noin 100 miljoonaa. Rakentamisen kustannus ei kuitenkaan missään tapauksessa tule ylittämään merkittävästi 50 miljoonaa euroa. Hanketta ei myöskään makseta kerralla, vaan sen vaikutus talouteen ajateltuna on noin neljä miljoonaa vuodessa, jos jaamme summan 25 vuodella. Rakentaminen muodostaa suunnilleen puolet kuluista ja palveluntarjoajalta ostettava käyttö jatkuvalla olosuhdetakuulla toisen puolen.   Mitä tulee kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn niin NCC:n ja Caverionin sekä arkkitehtitoimiston (Aihio Arkkitehdit Oy) vetäytyminen ei johtunut itse hankkeesta eikä kaupungin toimista. Se johtui osapuolten keskenään erilaisista liiketoimintamalleista, joita he eivät pystyneet sovittamaan yhteen haluamallaan tavalla, jotta tarjouskilpailua olisi kannattanut jatkaa. Toisin sanoen he eivät päässeet sopimukseen keskinäisestä työnjaostaan eikä epävarma tilanne kannustanut heitä jatkamaan.   Jo ennen kilpailutuksen avaamista tiedettiin, että tarjoajia tulisi korkeintaan neljä kappaletta. Kolme nähtiin juuri sopivana lukuna. Kahdellakin päästään hyvään tulokseen, kuten jo kilpailutuksen valmistelussa todettiin. Nyt osapuolten sitoutuminen paranee entisestään, nouseehan kilpailun voittamisen todennäköisyys 50 prosenttiin. Kilpailuun osallistuminen vaatii satojen tuhansien eurojen ja kymmenien ammattilaisten työpanoksen, joten YIT ja SRV kumppaneineen eivät olisi mukana, jos ne eivät olisi tosissaan. Kaupunkikaan ei sitoutuisi menettelyyn, jos siitä ei näyttäisi olevan saatavilla haluttua lopputulosta niin laadun, hinnan kuin kokonaisuudenkin kannalta. WSP Finlandin elinkaarikonsultti vastaa osaltaan kilpailutuksen onnistumisesta.   Spekulaatioiden ja loputtomien huolien sijaan liputan työrauhan, yhteistyön ja yhteisen edun puolesta. Hanke on yhdistänyt jopa kaikki kaupungin poliittiset voimat. Toivoisin myös kunnioitettavan sitä työtä, jota hankkeen osaava johto, useat työryhmät ja kaiken kaikkiaan monet kymmenet ihmiset, mukaan lukien tulevat käyttäjät ja poliitikotkin hankkeen eteen tekevät. Ohjausryhmässäkin olemme aina käsitelleet hanketta kriittisen rakentavasti lähes 20 hengen seurueella.   Jokainen kivi kyllä käännetään. Ja valmistelevaa työtä on jo ehditty tehdä valtavasti. Myös arviot hankkeen taloudellisesta riskistä ja mahdollisista muista riskeistä on tehty. Niitä myös täydennetään tarpeen mukaan. Hanketta ei missään nimessä olla tekemässä silmät kiinni tai vain parasta toivoen. Koska olen nähnyt sen intohimon, antaumuksen ja ammattitaidon, jolla sitä tehdään voin olla varma hankkeen onnistumisesta.   Nyt ei ole mitään syytä muuttaa tehtyjä päätöksiä. Kaupunki ei voi vain säntäillä eestaas kuin kauris. Olemme kaikki sitoutuneet täysillä hankkeeseen. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn tulokset kirkastuvat loppuvuodesta ja keväällä 2020 jätetään lopullinen tarjouspyyntö. Vasta silloin on mahdollista arvioida kilpailutuksen onnistuminen. Se oliko hinta-laatusuhde kaiken kaikkiaan kohdallaan saadaan tietää lopullisesti vasta 2040-luvulla, kun kaupunki lunastaa kiinteistön omakseen.   Ei siis mennä asioiden edelle. Jos jollakulla on perusteltuja epäilyjä, vinkkejä tai ehdotuksia, niin kehotan olemaan suoraan yhteyksissä kaupunkiin tai hankkeen johtoon. Yhteistyö kantaa pitkälle pienessä kaupungissa. Hanke on niin mittava, että hyvä ja monipuolinen tiedottaminen on tärkeää sen onnistumiselle luottamuksen ilmapiirissä. Tässä myös paikallislehdillä on oma iso roolinsa.   Sami Laaksonen   Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja