Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mietoisten ja Lemun VPK:t erikoistuvat eläinpelastukseen

Mietoisten vapaaehtoisessa palokunnassa on viime aikoina harjoiteltu isojen eläinten nostamista ja käsittelyä, opiskeltu erilaisten eläinten luontaista käyttäytymistä ja käyty läpi, millaisia vaaranpaikkoja voi isojen eläinten ja luonnoneläintenkin kanssa tulla. Kouluttautuminen liittyy siihen, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana toimiva Mietoisten VPK on kolmen muun sopimuspalokunnan kanssa erikoistumassa eläinpelastustoimintaan. Virallisesti se lähtee käyntiin syyskuun alusta. – Normaalia palokuntatoimintaa ylläpidetään niinkuin tähänkin asti, mutta lisäksi henkilöstöä koulutetaan vaikeisiin tai suuriin eläinpelastustilanteisiin, kertoo Mietoisten VPK:n hallituksen varapuheenjohtaja Mike Wikstedt , joka palokunnassa vastaa eläinpelastustoiminnasta yhdessä palokunnan päällikön Jukka Marttilan kanssa.   Eläinpelastustoimintaa lähdettiin kehittämään pelastuslaitoksen alueella uudelta pohjalta, kun sitä aiemmin hoitanut Kakskerran VPK ilmoitti halukkuudestaan lopettaa. Uuteen järjestelmään lähtivät mukaan Mietoisten ja Lemun lisäksi Kiikalan ja Marttilan VPK:t, joista Lemun kanssa Mietoinen tulee toimimaan yhteistyössä. Pelastuslaitoksella eläinpelastuspalokuntien yhteyshenkilönä toimiva asemamestari Janne Aso uskoo, että valittu toimintamalli on hyvä, koska nyt saadaan maakuntaan laajemmassa mittakaavassa samantasoista palvelutasoa. – Palokunnat hyötyvät, eläinpelastustoiminta saadaan lähemmäs asukkaita ja eläimet saavat oikeaa ja tarkoituksenmukaista apua. Aso korostaa, että uudessakin järjestelmässä edelleen lähin yksikkö hoitaa eläinpelastuksen perustehtävät, kuten esimerkiksi jäihin jääneiden joutsenten irrottamiset. Haasteellisempiin tehtäviin kouluttautuneita palokuntia hälytetään, kun tarvitaan lisävoimia tai lisäosaamista, tai esimerkiksi tapahtuu liikenneonnettomuuksia tai tulipaloja, joissa on merkittävässä määrin eläimiä vaarassa loukkaantua. Eläinpelastustoimintaa maakunnassa oli tarpeen kehittää senkin vuoksi, että maatiloilla tuotantoeläinyksikköjen koot ovat kasvaneet ja toisaalta kodeissa lemmikkieläinten kirjo on lisääntynyt. – Niissä vaaditaan osaamista ja tietynlaista välineistöäkin. Lähivuosilta tulee mieleen sellainenkin esimerkki, jossa teollisuushallin palossa oli paljon käärmeitä, Aso kertoo. Kakskerran eläinpelastusauto sijoitetaan Marttilaan ja kolmelle muulle palokunnallekin hankitaan eläinpelastukseen liittyvää uutta välineistöä. – Meille se sijoitetaan peräkäryyn, joka on Lemun VPK:n kanssa yhteinen, kertoo Jukka Marttila.   Kun toiminta lähtee käyntiin, hälytysmäärien arvioidaan erikoistuvilla palokunnilla nousevan noin 10–15 prosenttia. Vaativia eläinpelastustehtäviä on Varsinais-Suomen alueella vuositasolla noin 20–40. Yleisimpiä eläinpelastustehtäviä ovat esimerkiksi hevosen jääminen jumiin ojaan tai lantaloihin menneet naudat, jotka eivät pääse omin voimin pois. Harrastajien käärmeitä voi luikerrella taloyhtiöissä asunnosta toiseen tai luonnonkäärmeitä tulla sisään asuntoon. Linnut ja pienet lemmikkieläimet voivat mennä vaikeisiin paikkoihin ja hyötyeläimet karata. Talvella työllistävät avantoon menneet hirvieläimet. – Varpunen ilmastointihormissa ei välttämättä sellainen tilanne ole, jossa meidät hälytettäisiin, vaan se on sen lähimmän pelastusyksikön tehtävä hoitaa, mutta jos samaisessa hormissa on petolintu, niin tilanne muuttuu. Koulutuksessa motto oli, että jokainen eläin on pelastamisen arvoinen. Aika näyttää, mitkä ovat niitä tilanteita, joihin erikoistunut palokunta lähetetään, Mike Wikstedt toteaa.   Mietoisten VPK:ssa yhdistyksen väki otti erikoistumisen ilolla vastaan. – Porukan kesken tehtiin kysely ja käytännössä kaikki olivat tämän puolella, ja koulutuksissa on ollut paljon väkeä, Wikstedt kertoo. Mietoisten VPK:sta neljä on nyt käynyt Länsi-Suomen pelastusalan liiton kurssin, ja kurssin käyneet ovat pitäneet omalle henkilöstölle teoriatunteja. Heidi Leyser-Kopra oli pitämässä yhden luennon ja alkusyksystä on tulossa Uudeltamaalta kaksi matelijoihin erikoistunutta harrastajaa. – Käytäntö tietysti tulee sitten meitä opettamaan. Eläinten kanssa harjoittelu on kuitenkin sellaista, ettei niitä tilanteita ole kovin helppo järjestää, Marttila toteaa. – Autenttista harjoituksesta ei saa, koska hätätilanteessa eläimet käyttäytyvät sitten eri tavalla, Wikstedt lisää. Maaseutupalokuntana Mietoisten VPK:lla on hyvät lähtökohdat palvelun tuottamiseen, koska osa henkilöstöstä on päivätyönsäkin puolesta eläinten kanssa tekemisissä. – Jos jollakin maatilalla olisi mahdollisuutta, että palokunta voisi tulla harjoittelemaan esimerkiksi tuotantoeläinten kanssa, niin mielellään voi ottaa yhteyttä. Olisi varmasti molemminpuolinen hyöty, Wikstedt toteaa.