Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Yhden aikakauden päätös

”Legendaarinen Mikkon grilli, kylän sielu, Mynämäen kulmakivi, kunnan tukipylväs”. Muun muassa tällaisia luonnehdintoja on käytetty mynämäkeläisestä Mikko Kankareesta ja hänen Mynämäen keskustassa 42,5 vuotta pitämästään Mynägrillistä tai ehkä tunnetummin Vauhtimakkarasta. 70-vuotias Kankare on ollut 16 vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ja vanhuuseläkkeelläkin jo monta vuotta, mutta viimeiset lihapiirakat ja makkarat hän myi muutama viikko sitten kesäkuussa. – Alkuaikoina oli porukkaa ja varsinkin viikonvaihteissa kiirettä, mutta ajat ovat muuttuneet. Hiljenemiseen vaikuttaa varmaan sekin, että kaupat ovat auki melkein yötä päivää ja nuoriso on läppäreillään eikä enää kylällä, Kankare toteaa. Nyt lopettamisen ajankohtaan vaikutti sekin, että Kiinteistö Oy Vauhtimakkara on myynyt rakennuksen ja tontin. Kankareen lisäksi kiinteistöosakeyhtiössä on mukana Mynämäen Urheiluautoilijat ry, jonka toimitilat olivat talon toisessa päädyssä. Grilliyrittäjäksi Mikko Kankare lähti aikanaan äitinsä ehdotuksesta: – Äiti piti grilliä Nousiaisissa ja totesi minulle että kyllä sä siinä paremmin tienaat kuin jossakin muussa. Kankare piti Nousiaisten grilliä pari kolme vuotta, ja siirtyi sitten Mynämäkeen. Alussa grilli toimi asuntovaunusta käsin ja sittemmin Vauhtimakkara-yhteistyön myötä nykyisessä kiinteistössä. Pääasiassa Kankare on hoitanut grilliä yksin, mutta muutama kiireapulainenkin on vuosien varrella ollut. –  Jonna ja Kaisa , jotka ovat molemmat nyt lääkäreinä, Kankare kehaisee. Nykyaikana kioskityyppisesti toimivia grillejä saa hakemalla hakea. Parhaimpaan aikaan Mynämäen keskustassa oli kolmekin grilliä. Moni palvelu on neljässä vuosikymmenessä lähtenyt, eikä yhtä pitkään toimineita yrityksiäkään monta enää katukuvassa ole. – Surullistahan se on. Puhutaan että uusi tie tuo tännekin lisää ihmisiä. Ei ole vielä näkynyt, mutta ehkä ajan kanssa sitten.   Grillin ainaisia suosikkeja ovat olleet lihapiirakka, nakki ja makkaraperunat. Kankare miettii, että ruokia olisi varmaan voinut muunnellakin, mutta toisaalta perusgrilliruokaa aina kaivataan kuitenkin. – ”Mynämäkeläinen” eli lihapiirakka, pihvi ja muna -yhdistelmä on ollut suosittu. Kankare on pitänyt grilliä auki klo 10–13 ja klo 17–23, viikonloppuina myöhempäänkin. Lukuisia vuosikymmenien aikana otettuja askeleita pienen huoneen tiskin, parilan ja kylmiön välillä Kankareella tuskin tulee ikävä, mutta asiakkaita kyllä. – Asiakkaita ei voi kuin kehua. Heitä jään haikeana kaipaamaan, osasta on tullut ihan ystäviä. Ei tässä ole ollut pelkästään se makkarapuoli vaan kyllä siinä on paljon asioita käyty läpi, henkistä puoltakin hoidettu paljon, hän naurahtaa. Eläkepäiviksi, nyt kun ne oikeasti sellaisiksi muuttuivat, Kankareella ei ole erityisiä suunnitelmia. – Olen ollut niin vähän kotona, että siellä on kyllä ihan tarpeeksi kaikennäköistä tekemistä. Vauhtimakkaran kiinteistön siirtyminen uudelle omistajalle on synnyttänyt keskustelua myös Mynämäen Urheiluautoilijoiden tulevaisuudesta. Puheenjohtaja Joni Valtanen kertoo, että yhdistyksen toiminta jatkuu entisellään, vaikka kerhotiloja ei väliaikaisesti olekaan. – Yritetään edelleen aktivoittaa urheiluautoilijatoimintaa täällä. Tänäkin vuonna on tullut toistakymmentä uutta jäsentä, Valtanen kertoo. Mikä on tehnyt Mikkon grillistä legendaarisen? Pikakysely muutamalle asiakkaalle kertoo paljon, muun muassa siitä että tiskin takana on ollut henkilö, jolla on ollut aina silmät ja korvat auki: Yksinäiset ovat olleet tervetulleita juttutuokiolle, ja nuorille Mikko on opettanut käytöstapoja omalla toimivalla tyylillään. Ei nalkuttaen vaan tiukasti ja uskottavasti, läsnäolevana ja ymmärtävänäkin. Hän on siis tehnyt nuorisotyötä jo vuosikymmeniä ennen kuin sellaista on virallisesti ollut olemassakaan. Yksi muistaa nuoruudestaan, että jos Mikkoa ei tervehtinyt, ei saanut mitään. Ja aina piti myös kiittää. Mikko huolehti myös siitä ettei jonossa kukaan etuillut. Mikko on katsonut asiakkaidensa perään muutenkin, huolehtinut siitä että kaikki pääsevät kotiin tai mihin sitten ovatkin olleet menossa. Yksi asiakas laskee, että Mikko on ennen kännykkäaikaa varmaan kymmeniä tuhansia kertoja soittanut taksin sitä tarvitseville. Monenlaista apua on grilliltä yön tunteina haettu muutenkin, koska on tiedetty, että Mikko on paikalla ja Mikko auttaa. Monella tavalla siis esimerkillistä asiakaspalvelua, josta moni nykyajan yrittäjä voisi ottaa oppia.