Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Marjojen kulutus vain kasvaa – Salorannan tilalla keskitytään marjantuotantoon

Salorannan tilalla Taivassalossa on vuoden kovin sesonki menossa, Antti Leino ja hänen puolisonsa Olha kertovat. Kausityöntekijöitä tilalla on lähes 50 ja heistä valtaosa tulee Ukrainasta. Työt sujuvat tottuneesti ja  tilan marjapuodissa käy aamusta alkaen väkeä. Espoolainen Leena Rindell on tullut hakemaan mansikkaa kesäpaikalleen Kustaviin. Pihaan ajaa pari henkilöautollista porukkaa ja autosta juostaan tilan hauskalle leikkipaikalle. Pienet odottavat paitsi mansikoita myös näkevänsä tilan isännän itse rakentaman veikeän kärpässienen, josta pulppuilee vettä. Salorannan tilalla on pitkä historia, suvulla se on ollut ainakin 40 vuotta. Antti Leinon vanhemmat viljelivät lähinnä juureksia, mutta vähitellen tila on keskittynyt marjatuotantoon. – Marjojen kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Erityisesti pensasmustikka tuntuu olevan tulevaisuuden marja, Leino kertoo. Salorannan tilalla viljellään mansikkaa, vadelmaa, pensasmustikkaa, tyrniä, päärynää, luumua, herneitä, salaattia, perunaa sekä vuoroviljelyn vuoksi myös viljaa. Mansikka-aika on parhaimmillaan. – Honeyn aika alkaa olla jo ohi, mutta Polkan pääsato on juuri käynnissä, Antti kertoo. Tänä kesänä mansikka on erityisen maukasta ja laadultaan hyvää. Leinon mukaan lämpimät päivät ja viileät yöt ovat vaikuttaneet myönteisesti mansikan makuun. Honeyn ja Polkan lisäksi tilalla viljellään Rumbaa ja Sonataa. Viljelijän mukaan Honey on lähinnä syöntimarja, mutta käy myös pakastamiseen sekä hilloon. Polka on varsinainen hillo- ja pakastemarja. Sonata ja Rumba ovat erityisen hyviä hilloon. – Mitä kovempi marjalajike, sitä parempi hilloon, Leino antaa vinkin. Toisaalta mikä tahansa mansikkalajike käy mihin tahansa käyttötarkoitukseen. –  Ei siinä mitään virhettä tee, jos pakastaa Sonataa, hän naurahtaa. Salaatteihin ja kakun koristeluun hän suosittelee kuitenkin Rumbaa, kiinteänä mansikkana se säilyy pisimpään kauniina. Mansikkaa kannattaa kokeilla rohkeasti myös suolaisiin ruokiin, kuten pitsaan.   Kun mansikan pääsadon aika alkaa olla ohi, satokautta saadaan pidennettyä satotaimilla. – Pakastetut taimet tuottavat marjaa vielä heinäkuun lopullakin, Leino kertoo. Salorannan tilalla viljellään mansikkaa 15 hehtaarin alalla. Tilalta noudetaan pääosa mansikkasadosta Helsingin ja Tampereen seudulle myyntiin. Tilan omia myyntipisteitä on tilapuodin lisäksi myös Taivassalon torilla ja Taivassalon kaupan edessä, Salorannan mansikkaa löytyy myös Kustavin kaupan ja Lokalahden kaupan edestä, Uudenkaupungin torilta ja Mietoisista. Pian alkavat kypsyä myös muut marjat. – Kuluttajat pakastavat ja hilloavat paljon myös vadelmaa, Leino kertoo. Viljelijän lempilajike on aromikas Kanadassa jalostettu Muskoka. Tilalla viljellään myös vaaleampaa iso kokoista aikaisin kypsyvää Glen Apple-lajiketta. Pensasmustikoiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Viljelijänä Leino on erityisen mieltynyt kotimaisiin lajikkeisiin, Ainoon ja Alvariin. – Niiden maku lähentelee metsämustikkaa, eikä se ole niin arka lajike. Salorannan tilan isäntäpari on harmissaan, etteivät kuluttajat ole vielä oikein oppineet käyttämään tyrniä. Sen käytön soisi lisääntyvän: – Sehän on valtavan terveellinen marja. Siitä saa hyvää terveysjuomaa. Laitan itse tehosekoittimeen litran vettä, 2– 3 ruokalusikallista sokeria ja 200 grammaa tyrniä. Maku on hieman hapan, mutta kyllä siihen tottuu, Olha hymyilee. – Ja pysyy flunssat loitolla, Antti toteaa.