Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pruuttahuone ehostettiin talkootyönä

Iloinen laulu raikaa Sillankorvan VPK:n vanhalla pruuttahuoneella, kun talkooporukka kunnostaa vuosien saatossa ränsistynyttä talovanhusta. Rakennus saa uuden maalipinnan, ja sen alalaudoitus, katon aluslaudat ja pärekatto uusitaan. Kunnostusprojektiin ottavat osaa Vehmaan kotiseutuyhdistys, Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ja Rautilan VPK. – Vapaaehtoinen palokunta on Suomessa hieno asia. Viimekin kesänä VPK:lla oli suuri osa Pyhärannan maastopalon sammutustöissä. Pruuttahuoneita, eli pumppuhuoneita, oli ennen vanhaan joka kylällä, ja Vehmaalla on onneksi säilynyt muutama tällainen rakennus. Sammutuskalustoa vedettiin aikoinaan hevospelillä, ja tulipalon syttyessä pumppu nostettiin kärryihin käsivoimin, kertoo Vehmaan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Jäske . Edellisen kerran noin satavuotias pumppuhuone kunnostettiin vuonna 1981, jolloin se myös lahjoitettiin Vehmaan kotiseutuyhdistykselle. Sisälleen pumppuhuone kätkee käsikäyttöisen sammutuspumpun, joka on yhä hyvässä kunnossa ja käyttökelpoinen. Kun pruuttahuone on kunnostettu, tarkoituksena on järjestää kastajaiset, jolloin huoneen ovi avataan ja pumppu pannaan näytteille. Alkusysäyksen kunnostusprojekti sai vuosi sitten, kun lapsuutensa pumppuhuoneen lähistöllä asuneet Hanna Käkönen ja Paula Järvinen huomasivat ohikulkiessaan, kuinka surkeaan kuntoon rakennus oli päässyt. Sisarukset ottivat yhteyttä Vehmaan kotiseutuyhdistyksen Merja Alastaloon , joka puolestaan välitti tiedon Anna-Liisa Jäskelle. Remonttiprojektille näytettiin vihreää valoa, ja myös Rautilan-Irjalan kyläyhdistys lupasi osallistua talkoisiin. – Tämä on meille ikään kuin jatkumo lapsuudesta, sillä isämme Asser Sjöman oli mukana talkooporukassa, kun pumppuhuone kunnostettiin edellisen kerran vuonna 1981, muistelevat Hanna Käkönen ja Paula Järvinen. Rakennus kunnostetaan perinteisin menetelmin ja perinteisin materiaalein. Kuusesta ja männystä höylätyt päreet on ostettu huutokaupasta Loimaalta, ja pumppuhuoneen kattoon niitä tarvitaan noin 2 000 kappaletta. Mikään pikaprojekti pärekaton valmistus ei ole. – Päreet on höylätty ensin pärehöylällä. Koska käyttämämme päreet eivät ole tuoreita, niitä on liotettava ennen kiinnitystä, jotteivät ne halkea, kertoo Raimo Jalonen , joka on hakenut oppia pärekaton valmistukseen Raumalla kotiseutuyhdistys Muinassa. Talkoohenki elää yhä maaseudulla. Toisin kuin suurissa kaupungeissa, maalla ihmiset ovat toisilleen muutakin kuin ohikulkevia kasvoja. Pienellä paikkakunnalla naapurit tuntevat toisensa ja kynnys pyytää apua on matalampi kuin suurissa asutuskeskuksissa. – Täällä ihmiset ovat yhä valmiita tekemään asioita yhdessä, ja yhteisöllisyys elää vahvana. Niin kuin talkoissa yleensäkin, mekin teemme työn ilmaiseksi. Palkaksi saamme hyvän mielen, ja se on paras palkinto meille jokaiselle, mainitsee Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola . Kaiken kaikkiaan Sillankorvan VPK:n pumppuhuoneen kunnostus on kulttuurihistoriallinen teko. Kyläkulttuuri muodostuu monista erilaisista palasista, ja vanha pruuttahuone on pala kyläkulttuuria. Pumppuhuoneen kunnostivat Vehmaan kotiseutuyhdistys ry, Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry ja Rautilan VPK Remontti tehtiin perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla Pumppuhuonetta kunnostettiin 2.–3.7. Pumppuhuone sijaitsee Koskentien ja Sillankorvantien risteyksessä