Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Jätehuollon tavoitteena oltava kierrätyksen edistäminen

Päätoimittaja Teija Uitto kirjoitti pääkirjoituksessaan ja erillisessä artikkelissa (V-SS 27.6.) sekajätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta Varsinais-Suomessa. Kirjoituksissa Uitto kertoo, että Vakka-Suomen kunnissa on meneillään selvitystyö kuntien liittymisestä kunnalliseen Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:hyn. Tällöin kunnan sekajäte poltettaisiin Saloon valmistuvassa jätteenpolttolaitoksessa. Suomalaisten kiertotalousyritysten toimialajärjestönä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP haluaa korjata eräitä asioita. Kirjoituksessa todetaan, että valtiolla olisi käynnissä lainsäädännön valmistelu, joka pakottaisi kunnat kilpailuttamaan jätekuljetukset. Tämä ei pidä paikkaansa. Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin varta vasten, että ”käynnissä olevan jätelain uudistamisen yhteydessä varmistetaan, että kunnissa noudatetaan jätelain säännöksiä silloinkin, kun kuljetukset on annettu kiinteistön haltijan järjestettäväksi”. Kunnilla on siis jatkossakin täysi vapaus valita tapa, jolla asukkaitten jätteitä kuljetetaan. Uudenkaupungin korkeiden jätehuoltokustannusten syynä on lisähinta, jonka Uusikaupunki joutuu maksamaan jätteestä silloin, kun sen laatu ei täytä sopimuksessa määriteltyjä vaatimuksia. Jätteen laadusta johtuvia lisäkustannuksia voidaan välttää parantamalla lajittelua, siihen ei tarvita liittymistä ylikunnalliseen jätehuoltoyhtiöön. Vakka-Suomessa, kuten monella muullakin alueella Suomessa, jossa kiinteistönhaltijalla on oikeus valita jätteenkuljettajansa, yritysten ja kotitalouksien jätehuolto nivoutuu yhteen. Nykyinen ratkaisu on mahdollistanut niin paikallisten kuin valtakunnallisten jätehuoltoyritysten kilpailun. Yhdistämällä kotitalouksien ja yritysten jätteenkuljetukset on kuljetuksia saatu tehostettua ja sen myötä pidettyä jäteastioiden tyhjennyshinnat kurissa. Ylikunnallinen kuntayhtiö voi kunnan sidosyksikkönä palvella elinkeinoelämää vain hyvin suppeasti, koska sen toimintaa markkinoilla rajoitetaan niin hankinta‐ kuin jätelailla. Ylikunnalliseen jätehuoltoyhtiöön liittymistä perustellaan usein sillä, että se helpottaisi ja vähentäisi kunnan viranomais- ja valvontatehtäviä. Jätelaissa määrätty viranomaistehtävä ei kuitenkaan katoa kunnalta minnekään: korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kunnallinen jätelaitos ei esimerkiksi voi pitää viranomaisrekisteriä. Uudellakaupungilla on tällä hetkellä erittäin toimiva viranomaisrekisteri. On kunnan ja kuntalaisten etu pitää se sellaisena tulevaisuudessakin. Suomeen on tällä hetkellä rakentumassa yli 400 000 tonnia uutta jätteenpolttokapasiteettia. Samaan aikaan kierrätysvelvoitteita ollaan lisäämässä, mikä vähentää tarvetta jätteenpoltolle. Myös Uudessakaupungissa jätehuollon kehittämisen ensisijaisena tavoitteena pitäisikin olla kierrätyksen edistäminen, eikä polttoaineen tuottaminen kaukolämmön tuotantoon. Otto Lehtipuu Toimitusjohtaja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry