Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pyhässä paikassa

Kunnanvaltuuston kokoukseen saapuville annettiin maanantaina Vehmaalla yksiselitteinen käsky: Riisu kengät jalastasi. Paikka, jolla valtuutetut seisoivat, oli pyhä. Tai voihan se olla, että syy oli paljon arkisempi. Koska uusi koulu on sukkakoulu, myös kuntapäättäjien on tasa-arvon nimissä syytä tätä linjausta noudattaa. Varsinkin, kun lehterin ylimmällä portaalla kokoustoimitusta valvoi koulun rehtori. Hänen tuleekin harjoitella sukkabyrokraatin rooliaan syksyä varten, jolloin kohtaa ulko-ovella Converseihinsa rakastuneet yläkoululaiset. Kengättömyyden vaatimusta olisi ehkä voinut valtuuston kokouksessa vähän höllentääkin, sillä kokouspaikan lattia oli yhä vuorattu suojin, joiden päällä rakennus- ja viimeistelymiehet tuskin sipsuttavat sukkasillaan. Sukkakoulun periaate ei sitä paitsi ihan toteutunut, sillä kesäkelillä sandaaleista paljastui – ihan oikeaoppisesti, sanoisi luultavasti Lenita Airisto – monia paljaita varpaita. Mutta olihan se kokouspaikka tietysti pyhä. Kainaloita myöten velkaisella, kriisikuntamenettelyyn suistuneella Vehmaalla on valtavan hieno ja imagoa nostattavan puinen uusi koulu! – Ainoa tapa, miten saamme rahaa, on investoida. Ei ole muuta keinoa. Meidän pitää vain keksiä, mihin me investoidaan. Tämä koulu oli pakko tehdä, mutta nyt meillä on mahdollisuus miettiä, mitä teemme seuraavaksi, julisti Anna Kaskinen (kesk.). No, ei ainakaan päättäjille torkkupeittoja kiitos, sanoisi vehmaalainen veronmaksaja, mutta entä jos Martat lahjoittaisivat parikymmentä villasukkaparia koossa 38–45? Silloin olisi mukavampi etsiä sopivaa kokousasentoa koulun jättiläisenportailla. Kaskisen kommentti liittyi esityslistan pykälään, jossa valtuusto päätti korottaa Kuntarahoituksen kuntatodistusluoton limiittiä kahdella miljoonalla eurolla yhteensä seitsemään miljoonaan. Limiittiä kun on tällä hetkellä jäljellä enää 50 000 euroa, eikä kunnan maksuvalmius siten ole taattu, mikäli esimerkiksi erikoissairaanhoidon lasku loppuvuodesta päätyy yhtä karmaisevaksi kuin viime vuonna. Erikoissairaanhoidon alkuvuosi näytti vs. hallinto- ja taloussuunnittelija Heli Antikainen-Paunan mukaan ihan ookoolta, mutta toukokuun lopun tilanne olikin sitten jo yhdeksisen prosenttia yli budjetin. – Ketään ei voi käskeä olemaan sairastamatta, mutta silti, olisiko mitään keinoa päästä kiinni erikoissairaanhoidon kuluihin, kunnanjohtaja Ari Koskinen penäsi ja heitti paineita tulevan, elokuussa työnsä aloittavan peruspalvelujohtajan suuntaan. Kunnan jokainen toimiala on laatinut omalta kohdaltaan niistolistan, jolla kulut on tarkoitus saada kuriin. Puolitoista tuhatta euroa säästyy vuosittain sillä, että kunnan työntekijät luopuvat henkilökohtaisista tulostimistaan. Liikuntahallin valaisimet uusitaan 11 500 eurolla, jotta vuosittaista säästöä saadaan jatkossa 1 600 euroa. Ihan helppoa pienten purojen muuttaminen vuolaaksi virraksi ei ole. Toki sopeuttamislista osoittaa ulospäin ja ylöspäin valtion suuntaan, että täällä ollaan valmiina antamaan kaikkemme. Että kyllä me tämä hanskataan (kunhan saamme valtiolta kaiken saatavissa olevan tuen). Jossakin vaiheessa arviointimenettelyä, mikäli toimenpiteet eivät pure, valtio voi määrätä kuntajakoselvittäjän ja eteen voi tulla kuntaliitoksen pohtiminen. – Jos kunta toteaa ettei se käy, niin sitten arviointimenettely jatkuu. Jos joku kysyy, kuinka pitkään kehä voi jatkua, niin en tiedä. Olen yrittänyt sitä kysyä eri tahoilta. Mutta uskon ja toivon, että pääsemme tuloksiin, Koskinen sanoi. Kunnanvaltuusto katsoi kokouksessaan, että valtuuston varapuheenjohtajien määrää, vaikka se kritiikkiä onkin saanut osakseen, ei tule vähentää. – Olen neljän kannalla. Kriisikunnassa tarvitaan kaikki tietämys, mitä käytettävissä on, Janne Ahala (sit.) totesi. Ja niin säilyi sopu kunnassa.