Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Se vähän parempi kunta

Kahdessa naapuruskunnassa alkoi valtuuston kokous maanantai-iltana täsmälleen samalla kellonlyömällä. Taivassalossa valtuusto kokoontui yhtenäiskoulun luokassa, kuten kunnassa on ollut tapana. Samanaikaisesti Vehmaan valtuusto oli koolla ensimmäistä kertaa upouudessa koulussaan. Molemmissa valtuustoissa esityslistalla oli viime vuoden tilinpäätös. Kun Taivassalon Vesa Rantala esitteli ylijäämäistä tilinpäätöstä, Vehmaan Ari Koskinen esitteli alijäämäistä tilinpäätöstä ja vielä sen perään taloussuunnitelman (lue: säästösuunnitelman) laatimista. Rantalalla oli hymy herkässä, ja ymmärtäähän sen, kun viime vuonna ylijäämää kertyi jälleen yli puoli miljoonaa euroa. Verotulojakin Taivassalossa kertyi 8,5 prosenttia arvioitua enemmän. Jotta kaikki varmasti hoksaisivat, kuinka hyvin kunnalla oikeastaan pyyhkii, Rantala kertoi, miten Taivassalo on ollut yhtä vuotta lukuun ottamatta koko 2000-luvun verrokkijoukossaan paremmalla puolella. Verrokkijoukkoon kuuluu tietenkin myös se naapurikunta Vehmaa. Jostain alitajunnasta mieleen piirtyi sarjakuvahahmo Roope Ankka, joka istuu tyytyväisenä rahalippaansa päällä ja katselee, miten epäonninen Aku Ankka ja veljenpojat yrittävät porskuttaa. No kuten sarjakuvassakin, onhan Taivassalollakin myös se äveriäs kilpailija, Kroisos Pennonen. Verrokkijoukkoonhan kuuluu myös Kustavi. Taivassalo on verrokkijoukossaan silti ainakin se vähän parempi kunta, ei sitä käy kiistäminen. Kunnanjohtajalla on syytäkin tyytyväisyyteen. Mutta tiedättehän kukkahattutädit, jotka rakastuvat renttuihin ja jättävät pihalleen risukasan, jotta siilillä olisi suojaisa paikka. Kukkahattutädin sydän väpättää aina niille, joilla asiat ovat hieman vinksallaan. Sanoohan suomalainen sananlaskukin, ettei yrittänyttä saa laittaa. Onhan se totta, ettei Vehmaalla, Nousiaisissa eikä Mynämäessäkään juuri nyt ole hurraamista. Kun kunnassa keksitään ratkaisu yhteen pulmaan, niin toinen pilkistää jo kulman takaa. Niinpä Mynämäessä Huolin koululaiset siirtyvät syksyllä jo toisen kerran evakkoon ja vaikka Vehmaa juuri sai pelastettua vuodeosastonsa, niin todennäköisesti viimeistään ensi vuonna siitä on sittenkin luovuttava. Usein ajatellaan, että jos kuntaan saataisiin asukkaita lisää, niin kyllä se talouskin saataisiin kuntoon. Mutta kun ei sekään aina toimi. Kun Turku sai takavuosina vihdoin vuosien kärvistelyn jälkeen muuttotappionsa kääntymään, niin eivät kunnanisät siitä ilahtuneet. Kabineteissa, suljettujen ovien takana, valiteltiin, että kuntaan muuttaa vääränlaista väkeä: pienituloisia eläkeläisiä, opintotuen ja -lainan varassa eläviä opiskelijoita sekä työttömiä maahanmuuttajia. Turun väkiluku on viime vuosina kasvanut, mutta ei taloudellinen tilanne ole silti helpottunut. Turun on tasapainotettava talouttaan jälleen 50 miljoonalla eurolla. Samanmoisia säästötalkoita on ollut jo vuosikausia. Kriisikuntamenettely tuo Vehmaalle pari valtiovarainministeriön asiantuntijaa pohtimaan kunnanisien kanssa, miten talous saadaan tasapainoon. Aikamoisia besserwissereitä ovat, jos keksivät keinot muutamassa kuukaudessa. Toisaalta ei Vehmaalla vaihtoehtojakaan ole, tuskinpa Vehmaa, Uusikaupunki, Taivassalo ja Kustavi ovat valmiita laittamaan hynttyyt yhteen. Kahden kunnan yhteenliittymä kun ei taitaisi nyt ministeriölle riittää –  sen tuloksena kun olisi vain kaksi vaivalloista kuntaa.