Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Yrittäjät antavat kehuja U:gin yleistunnelmasta – Yhteistyössä kaupungin kanssa on vielä petrattavaa

Uudenkaupungin Yrittäjien toteuttama ensimmäinen yrityskysely tuotti tuloksia, jotka antavat aihetta tyytyväisyyteen siitäkin huolimatta, että paljon on myös petrattavaa. Kyselyyn vastasi yli puolet yrittäjäyhdistyksen noin 300 jäsenestä. – Se on hyvä, että yrittäjillä on positiivinen yleistunnelma. Asioinnissa kaupungin kanssa on parannettavaa. Vastauksissa oli kuitenkin niin suurta hajontaa, että yrittäjillä on ollut hyviä ja huonoja kokemuksia. Kysely on hyvä pikamittari, jolla on informaatioarvoa siitä, missä on onnistuttu ja missä on ongelmakohtia, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen tulkitsee. – Kaupungin uudessa strategiassa on pohdittu, miten voitaisiin mitata yrittäjien kokemuksia. Kysely on tarkoitus tehdä jatkossa vuosittain. Asteikolla nollasta kymmeneen yrittäjät antoivat yleistunnelmasta arvosanaksi 6,86 ja asioinnista kaupungin kanssa keskiarvon 5,84. Lukema jäi 4,62:een, kun kysyttiin, kuinka hyvin kaupungin edustajat tiedostavat monipuolisen ja menestyvän elinkeinoelämän merkityksen kaupungin taloudelle ja alueen imagolle. Yritysten välillä vallitsevasta tunnelmasta arvosana oli 6,12. Lisäksi erilliskysymyksissä 83 prosenttia vastaajista kannatti Uudenkaupungin valtakunnallista imagomainontaa. Kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että kaupungin pitäisi kehittää julkista liikennettä, osallistua vuokra-asuntojen rakentamiseen ja tarjota toimitiloja yrityksille. Vastaajista 42 prosenttia uskoo siihen, että kaupungin väkiluku nousee yli 20 000 asukkaaseen. Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä on tyytyväinen kyselyn antiin. – Saimme vastauksista täsmäaseen, jota voimme käyttää, kun yrittäjien asioita ajetaan eteenpäin. Myös vastausprosentti oli huikea selkävoitto. Ensi vuodeksi kysymyksiä voidaan hieman muokata ja tilaa annetaan myös vapaalle sanalle, Jäsperlä suunnittelee. Jäsperlä nostaa tuloksista esille kaksi pääkohtaa: vuokra-asunnoista ja yritysten toimitiloista on pulaa. – Uudella yrittäjällä ei ole välttämättää varaa laittaa rahaa seiniin eikä 50 000 eurolla vielä toimitiloja saa. Kaupunki voisi olla vakaa vuokraisäntä ja tarjota tiloja niin, että yrittäjällä olisi myöhemmin osto-optio. Lisäksi kaavoituksella olisi saatava yritystontteja nopealla aikataululla. Jäsperlän mukaan luontevin suunta yritystoiminnan laajenemiselle olisi Uudestakaupungista kohti Laitilaa. Heinonen myöntää, että Uudessakaupungissa on liian vähän pientä hallitilaa. – Lisää tiloja kaivataan, mutta kaupunki ei ole optimaalinen rakentaja. Parasta olisi, jos yksityiset investoisivat halleihin, joita voisi myös vuokrata yrittäjille. Joillakin yrittäjillä saattaa olla nykyisinkin liikaa tilaa, jota voisi vuokrata muille, mutta tästä ei ole järjestelmällistä tietoa, Heinonen sanoo. Uusikaupunki tähtää siihen, että 20 000 asukkaan raja ylittyisi vuonna 2030. – Se oli positiivinen yllätys, että lähes puolet yrittäjistä uskoo siihen, että kymmenessä vuodessa tulee 5000 ihmistä lisää. Kun moni tavoitteeseen uskoo, se tuppaa toteutumaan, Jäsperlä toteaa. Heinonen korostaa, kuinka kaupunkia järjestelmällisesti viedään siihen suuntaan, että väkilukutavoite täyttyisi. – Itse en jaksa muuta kuin uskoa tähän. Alueella on iso kasvupotentiaali, mutta yksi kriittinen tekijä on työvoiman saatavuus. Jos asukkaita saadaan lisää, sillä on vaikutusta myös yritystoimintaan ja niiden investointeihin. Samalla kaupunki pitää kuitenkin nähdä myös osana laajempaa kokonaisuutta, Heinonen muistuttaa.