Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vieraslajeista oikeaa riesaa

Kukkiva jättipalsami saattaa kauneudellaan hyvinkin miellyttää silmää. J. Karjalainen lauloi jo 25 vuotta sitten varsin romanttisessa kappaleessaan tiestä, jonka varrella kasvaa villejä lupiineja. Kurtturuususta paisuu hieman rumasta nimestään huolimatta näyttävä pensas. Nämä kolme kasviesimerkkiä ovat mahdollisesta silmänilosta huolimatta varsin ikäviä, sillä kyse on Suomen luontoon aikojen saatossa ilmaantuneista vieraslajeista. Niille kaikille on ominaista nopea leviämiskyky niin, että ne samalla valtaavat alaa alkuperäisiltä kasvilajeilta. Vieraslajien holtittomasta rönsyilyistä on jo tullut sellainen riesa, joka oikeasti huolestuttaa kasvien elinoloihin perehtyneitä asiantuntijoita. Viimeistään nyt on aika käydä taistoon vieraslajeja vastaan, sillä välttämättä peli ei ole vielä pelattu. Maskussa ongelmaan on tartuttu tomerasti. Kunta tilasi viime vuonna ensimmäisenä lähitienoilla Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisilta kartoituksen paikallisista jättipalsamiesiintymistä ja suunnitelman vieraslajien torjunnasta. Käytännön toimet ovat ajankohtaisia juuri nyt, sillä jättipalsamit pitäisi pyrkiä poistamaan luonnosta, ennen kuin kasvin siemenet alkavat kypsyä heinäkuun puolivälistä eteenpäin. Edessä on sen verran mittava urakka sekä Maskussa että muualla, että usko saattaa joutua koetukselle. Vaikka yleisiltä alueilta ja teiden varsilta vieraslajeja kyettäisiinkin kitkemään, niin lisähaastetta tuo se, että myös kiinteistöjenomistajat olisi saatava innostumaan torjuntatalkoista. Kun kotipihoilla rehottaa vieraslajeja, niin sieltä ne ovat valmiina uusiin valloitusretkiin. Vaikeuskerrointa lisää se, että vieraslajien torjunnassa on tukku niksejä, joita ilman työteho jää vajavaiseksi. Rakettitieteestä ei kuitenkaan ole kyse, mutta tarmokkuutta tarvitaan, kun vieraslajien kimppuun käydään. Vieraslajeja on myös Suomen eläimistössä. Tänä vuonna tehtiin lakimuutos, jonka avulla pyritään tehostamaan muun muassa supikoiran, minkin ja piisamin pyyntiä. Lajien poistaminen ei ole enää metsästystä, vaan niihin sovelletaan säädöksiä rauhoittamattomien eläimien pyydystämisestä. Rajat kiinni -ideologia voisi olla laajasti hyväksyttävissä vieraslajitorjunnassa, vaikka muuten termi saattaa herättää tunnekuohuntaa.