Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Naantali on pian vanhustenhuollon kriisikunta

Naantalin hoito- ja vanhuspalvelut jäivät vaille kipeästi tarvitsemaansa lisäresurssia, kun valtuusto päätti hylätä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksimielisen esityksen määrärahan myöntämisestä. Päätös syntyi äänestyksessä. Lisämäärärahaa esittivät SDP vihreiden ja vasemmistoliiton kannattamina. Sitä vastaan äänestivät kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit ja osa perussuomalaisista. Vanhustenhuollon tilanne on Naantalissa melko samanlainen kuin suomalaisissa kunnissa ylipäätään. Ikäihmiset asuvat yhä pidempään kotona, joskus jopa oman turvallisuudentunteensa uhalla. Tähän on sosiaalipolitiikkamme myös yhteiskuntaamme ohjannut. Eliniän kohotessa myös sairaudet ja toimintakyvyn rajoitteet tulevat tutuksi. Myös palvelut ovat murroksessa. Osaavista ja motivoituneista työntekijöistä on kova pula. Pienipalkkainen ja tahdiltaan hektinen työ ei houkuttele, etenkin kun työn merkityksellisyyttä vähentää sen liukuhihnamaisuus. Suurin osa sosiaalialan työntekijöistä on kuitenkin alunperin lähtenyt alalle siksi, että haluaa olla avuksi ihmisille. Naantalin hoito- ja vanhuspalvelujen johto päätyi esittämään lisämäärärahaa perusteellisen selvityksen jälkeen. Määrärahan kustannusvaikutus olisi ollut tänä vuonna 90 000 euroa. Selvityksessä kerrotaan, miten jatkuva henkilökuntavaje vaikuttaa sekä asiakkaisiin että työntekijöihin. Asiakkaiden palvelutasoa on jouduttu heikentämään jopa niin, että asiakkaiden pesuista ja muista perustason hoivatoimista tingitään. Asiakkaat myös maksavat pidemmästä ajasta kuin todellisuudessa saavat. Henkilökunnan jatkuva vaihtuminen ja pikakäynnit aiheuttavat psyykkistä kuormitusta kaikille asiakkaille, mutta etenkin monisairaiden ja muistiongelmaisten kohdalla tilanne on kriittinen. Inhimillinen hoiva ja laadukas työ ei mahdollistu tilanteessa, jossa hoitaja vaihtuu joka käynnillä ja käynnin pituus on pahimmillaan joitain minuutteja. Tilanne on ajanut myös henkilökunnan ahtaalle. Henkilökunnalle tehdyssä laajassa työsuojelun ja työterveyshuollon selvityksessä ilmeni, että henkilökunnan tilanne on tällaisenaan sietämätön. Sairauslomat ja uupuminen ovat lisääntyneet. Työkuorma on kestämätön, ja esimerkiksi iltavuoroissa taukojen pitäminen ei onnistu, mikäli aikoo selvitä edes jotenkuten työtehtävistään. Lisämäärärahan myöntäminen olisi ollut tärkeä signaali niin asiakkaille kuin henkilökunnalle siitä, että heidän hätänsä on kuultu ja siihen reagoidaan. Lisäresurssi olisi myös mahdollistanut esimiestyön, jonka avulla toimintaa olisi voinut kehittää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Nyt naantalilaiset kotihoidon asiakkaat ja heitä hoitava henkilöstö jatkaa päivästä toiseen selviämistä. On surullista, että politikoinnin takia ilmeinen hätä ohitetaan. Päättäjänä olisi syytä kuunnella asiantuntijavirkamiehiä, ja sen jälkeen käyttää omaa päättelykykyään, johon liittyy myös kyky eläytyä toisen tilanteeseen ja tunteisiin, empatiakyvyksikin kutsuttu inhimillinen ominaisuus. Mirva Maine Naantalin vihreät Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen