Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Tasa-arvo ei toteudu puheenjohtajistoissa – Vakan alueen kunnissa ykköspaikoilla neljä naispäättäjää

Tasa-arvolain kiintiöpykälä on jo pitkään vaatinut, että kunnanhallitusten ja lautakuntien jäsenistä pitää olla vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Laki ei kuitenkaan määrää sukupuolijakoa silloin, kun täytetään merkittävimpiä luottamustehtäviä. Kiintiölaki ja ilmeisesti myös muut syyt ovat lisänneet naisten edustusta kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä ei kuitenkaan näy kaikkien kuntien puheenjohtajavalinnoissa. Kuntalehden selvityksen mukaan koko maassa valtuustojen puheenjohtajista 39 prosenttia ja kunnanhallitusten luotsaajista 31 prosenttia on naisia. Etenkin valtuustoissa maanlaajuiset tilastot hätyyttelevät jo tasa-arvolakiin kirjattua prosenttialarajaa. Vakka-Suomen Sanomien levikkialueella naisten osuus ykköspuheenjohtajien paikoilla jää valtakunnallista tasoa alhaisemmaksi. Kun ynnätään kahdeksan kunnan puheenjohtajat valtuustoissa ja hallituksissa, niin naisilla on hallussaan tällä hetkellä 16 paikasta neljä eli 25 prosenttia. Uudessakaupungissa naisten asema luottamushenkilöjohdossa koheni tämän viikon maanantaina, kun Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) peri hallituksen nuijan Heikki Walalta (pro uki). Kun Jaana Vasama (sd.) jatkaa valtuuston pomona, molemmat kärkipaikat ovat vaalikauden loppuun saakka naisilla. Maskussa Maija Salo (sd.) toimii entiseen tapaan valtuuston puheenjohtajana vuoteen 2021 saakka ja Vehmaalla Anna Kaskinen (kesk.) johtaa puhetta kunnanhallituksessa. Naisten osuus ei suinkaan kohene, jos laskelmat ulotetaan Vakan alueen kunnissa valtuustojen ja hallitusten koko puheenjohtajistoihin. Naisille ei ole järin runsaasti suotu varapuheenjohtajien titteleitä. Monissa kunnissa valtuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen kokoonpanoa pohditaan uudelleen näin kuntavaalikauden puolivälissä. Näin tehtiin viime viikon maanantaina muun muassa Mynämäessä, jossa pienistä henkilövaihdoksista huolimatta miehisiin puheenjohtajistoihin ei kajottu: kaikki valtuuston ja hallituksen kahdeksan vakituista tai varalla olevaa puheenjohtajaa ovat edelleen miehiä. Samalla linjalla jatkaa myös Nousiainen, jossa henkilövalinnat eivät olleet vaalikauden puolimatkan esityslistalla. Nousiaisten valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot muodostuvat vuoteen 2021 saakka kuudesta miehestä. Naisvarapuheenjohtajien lista ei Vakan alueella kovin pitkäksi veny. Heitä ovat Päivi Nieminen (kd.) Maskun valtuustossa, Sirpa Koskinen (sd.) Kustavin valtuustossa, Laura Nummela (kesk.) Kustavin hallituksessa, Kaisa Peltonen (kok.) Taivassalon valtuustossa, Sirpa Hagsberg (sd.) Naantalin hallituksessa sekä Annika Urpolahti (kesk.) ja Saara Seppälä (kok.) Naantalin valtuustossa. Vakan alueen kuntakahdeksikossa naisten osuus kahden merkittävimmän luottamuselimen puheenjohtajistoissa jää runsaaseen 21 prosenttiin. Sen sijaan lautakunnissa ykköspuheenjohtajien tehtävät jakautuvat alueella kutakuinkin tasan. Kuntalehden selvityksessä todettiin, että noin neljännes Suomen kuntajohtajista on nykyisin naisia. Määrä on lisääntynyt, mutta silti se on hyvin kaukana naisten osuudesta kuntien kaikissa työtehtävissä. Monet kuntasektorin tehtävistä ovat edelleen niin naisvaltaisia, että naisia on 80 prosenttia kuntapalkansaajista. Vakan alueen kunnissa on vuosien mittaan työskennellyt useita naiskunnanjohtajia, mutta tällä hetkellä ainoa on Mynämäen Seija Österberg. Näin myös naiskuntajohtajien osuus on alueella selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin.