Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Katanpään linnakesaari on nyt kaikkien ulottuvilla

Katanpään linnakesaarelle pääsee tänä kesänä helposti myös veneetön matkailija. Vesibussi Aavatar aloittaa säännöllisen liikennöinnin saarelle Kustavin Kivimaan laiturista 27. kesäkuuta. Jos mielii nähdä enemmän avomerta, Uudestakaupungista pääsee Katanpäähän kaljaasi Olgalla. Aavatar seilaa Katanpäähän suojaisaa Ströömin reittiä, jonka varrella sijaitsee muun muassa Volter Kilven teoksesta tunnettu Alastalon sali. Perillä Katanpään vierassatamassa vierailijoita odottavat Jukka Grönblom ja Merja Siekkinen , jotka ryhtyivät Katanpäähän yrittäjiksi vuonna 2014. - Rakennukset ovat Museoviraston suojelemia, eikä niiden kunto saa huonontua. Kunnostustöitä tehdään pikku hiljaa, ja syksyyn mennessä on tarkoitus saada myös lisää laituripaikkoja, huomauttaa Grönblom. Katanpää on luontokohde, jossa yhdistyvät saariston henkeäsalpaavat maisemat, paikallinen historia ja paikallinen ruoka. - Kaikki ruoka täällä on itse tehtyä. Suosimme lähiruokaa, eikä ruokalistoilta löydy hampurilaisia, painottaa Merja Siekkinen. Katanpää on Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntisatama, ja viime vuonna käyntikertoja oli yli 10 000. Kävijä voi tutustua saarella myös linnakkeen historiasta kertovaan näyttelyyn. Näyttelyn toteuttivat Forum Marinum ja Metsähallitus, ja sen sisällöstä vastasi tietokirjailija Johanna Pakola . Taiteen ystäville on tarjolla taidenäyttely. Näyttely vaihtuu vuosittain, ja taiteilijat valitaan lähiseudulta. Linnakkeen rakennustyöt alkoivat vuonna 1915, ja sen tehtävänä oli turvata liikennettä rannikkoväylillä. Venäläisten Amurin ja Mantšurian alueelta tuomat vangit rakensivat tuolloin mukulakivistä tykkitien, joka johtaa satamasta tykkipattereille saakka. Vuosina 1921–1930 Katanpäässä sijaitsi rannikkotykistö. Linnakkeella on yhä neljä kuuden tuuman rannikkotykkiä, joista yksi kunnostettiin toukokuussa 2019. Vuonna 1930 Katanpäästä tehtiin Turun lääninvankilan osasto. Vangit tekivät saarella vuoteen 1939 saakka katukiviä, joita vietiin ympäri Eurooppaa. Vankila oli myös Suomen ainoa vankila, jossa kalastettiin myyntiin asti. Kesällä 1940 vankilatoiminta ajettiin alas. Sotavuosina linnake ei ollut varsinaisten vihollisuuksien kohteena, vaikkakin ylilentoja tehtiin paljon. Alokaskoulutus käynnistyi saarella vuonna 1953, mutta neljän saapumiserän jälkeen linnakkeesta tehtiin taas vartiolinnake. Vuoden 1955 helatorstaina iso merikasarmi paloi maan tasalle, eikä sen tilalle rakennettu enää uutta kasarmia. 1980–90-luvuilla Katanpää toimi lähinnä varakkaiden kesänviettopaikkana, ja vuonna 2011 se liitettiin Selkämeren kansallispuistoon.   Yksi saaren mielenkiintoisimmista rakennuksista on vuonna 1916 rakennettu vesitorni. Vastaavaa ei ole muualla maailmassa. Kun tornin sisätilat piti aikoinaan käsitellä paloturvallisiksi, ne vuorattiin käytöstä poistetuilla rekisterikilvillä. - Ikävä kyllä vesitorni on päässyt pahoin rapistumaan. Sen kunnostus olisi ensisijaisen tärkeää, mutta rahoittajaa ei ole vielä löytynyt, harmittelee Pakola. Katanpäässä on mahdollista myös yöpyä. Upseeritalo on vuokrattavissa kymmenelle hengelle, ja kasarmilla on tilat 50 hengelle. Tilausravintolaan mahtuu 50 hengen seurue. Tykkihallissa, jonne mahtuu sata henkeä, voi järjestää vaikkapa häät. Myös melojat on huomioitu. Etenkin sisälahti on otollinen paikka melojille, ja saarella on leirintäalue telttailijoille. Vuosiluku korjattu 17.6. klo 10.09.