Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

EU:n tuettava aluekehitystä tasapuolisesti

Tuoreessa hallitusohjelmassaan Antti Rinteen hallitus lupaa huolehtia elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa. Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. Kyse on 4–5 miljardin euron kehittämishankkeista, joten ei ole yhdentekevää, miten rahat suunnataan. Koko Suomen etu on asetettava tärkeimmäksi tätä päätöstä tehtäessä. Mielikuva köyhästä pohjoisesta tai vauraasta etelästä ei enää pidä paikkaansa. Alueiden sisällä ja välillä on tapahtunut kehitystä moneen suuntaan. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Aluepolitiikalla on siis ollut hyviä ja haluttuja vaikutuksia. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien sisällä ovat kasvaneet. Hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea. EU:n aluepolitiikan tarkoituksena on tukea heikoimpien alueiden kehitystä kohti eurooppalaista tasoa. Tällaisia alueita Suomessa ei ole. Toisaalta EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta. Suomen liittymissopimuksessa on tunnistettu pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvät haitat ja niiden lieventämiseen on varattu oma tukensa, joka on tällä hetkellä 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Tuki on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutoin Suomi on EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta, vain Helsinki-Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita. Tässä tilanteessa EU:n uuden aluepoliittisen kauden 2021–2027 toiminta tulee tukea vahvasti koko Suomen kasvua ja kehitystä. EU:n aluepolitiikan tulee täydentää kasvuun, kilpailukykyyn, osaamiseen, saavutettavuuteen ja uusiutumiseen liittyviä kansallisia tavoitteita. Työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulee myös kiinnittää huomiota. Suomi saa aluepoliittisen tukensa EU:n kriteerien mukaan. Päätös siitä, miten Suomi käyttää nuo varat, on kuitenkin täysin omissa käsissämme. Päätöksenteossa on ajateltava koko Suomen etua. Kuitenkin nykyisellään huomattava osa EU:n kautta saatavasta tuesta on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomessa harjoitettu, EU:n tukema aluepolitiikka on ollut ”suuri tulonsiirto” Itä- ja Pohjois-Suomelle, kertyyhän Suomen maksama EU-jäsenmaksu pääosin Etelä- ja Länsi-Suomesta. Nyt olisikin aika tarkastella asiaa uudestaan. Politiikan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta on perusteltua siirtää rahoituksen painopistettä tasaisemmin koko Suomeen. Jatkossa aluekehityksen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia kaikilla alueilla mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta.  Alueiden kehitystä tulee tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemmalla tasolla. Tärkeää on myös käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti. Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittävät, että tulevalla EU:n aluepolitiikan kaudella Suomi jakaa kehittämisvarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. Kari Häkämies, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto Risto Timonen, ylijohtaja, Varsinais-Suomen Ely-keskus