Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Näin Pohjolassa varaudutaan

Toukokuussa 2018 kertoivat uutiset ruotsalaisten, 4,8 miljoona kotitaloutta, saavan ohjeen poikkeusoloihin varautumisesta. Vihkonen on nimeltään ”Om krisen eller kriget kommer” eli Jos kriisi tai sota tulee. Tämä varautumisohje on ensimmäinen sitten vuoden 1961. Ruotsi luopui joitakin vuosia sitten yleisestä asevelvollisuudesta ja kylmän sodan aikainen vahva puolustus ajettiin alas. Esimerkkinä tästä puolustuksen alasajosta kertoo se, että kuninkaan henkivartiokaartiin ei saatu asevelvollisia ja Gotlanti tyhjennettiin ruotsalaissotilaista. Nyt Gotlantia taas puolustetaan. Vuonna 2015 Suomen Puolustusvoimat lähetti reserviläiskirjeen 900 000 reserviläiselle. Kirjeellä haluttiin antaa koulutetulle reserville tietoa heidän tehtävistään kriisiaikana. Kotimaan lisäksi kirje herätti huomiota myös ulkomailla. Vakavammin ei Suomea kuitenkaan syytetty sodan lietsomisesta. Suomessa on ollut jo pidemmän ajan käytössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ohjeistama ”Kotivaraohjeistus”. Aikaisemmin ohjeistettiin kotivaraa kahdeksi viikoksi. Nyt on asetettu tavoitteeksi kolmen vuorokauden eli 72 tunnin varautumisaika. Suomalainen ohjeistus käsittää ohjeet vedenjakelun keskeytyksen tai veden saastumisen varalle. Siellä ovat mukana myös ohjeet elintarvikkeiden varaamisesta. Tärkeitä tarvikkeita ovat lääkkeet, erityisruokavalion tarvikkeet, taskulamput, radiot ja paristot. Tulitikkuja ja kynttilöitä eikä käteistä rahaakaan saisi unohtaa. Pelastusviranomaisten arvioiden mukaan meillä tunnetaan kohtuullisen hyvin tämä kotivara-asia, mutta tilannetta voitaisiin parantaakin. Suomen valmius sodan varalta on toteutettu valtiovallan ohjeistamalla tavalla. Sodan ajan joukot on koulutettu ja niille on hankittu tarvittavaa varustusta. Ruotsista poiketen meillä on varauduttu puolustamaan koko maata. Demilitarisoitua Ahvenanmaatakaan ei ole unohdettu. Saarella ei ole joukkoja, mutta suunnitelmat Ahvenanmaan puolustamiseksi on tehty ja operaatioita on myös harjoiteltu. Ruotsi ja Suomi ovat varautuneet puolustukseen liittoutumattomina. Tanska ja Norja valitsivat toisen maailmansodan jälkeen toisen tien. Molemmat kuuluvat NATOon ja kuuluvat siten sotilasliittoon. Sen kautta niillä on myös turvatakuut. Ruotsi ja Suomi tekevät yhteistyötä sotilasliiton kanssa, mutta meillä ei ole sotilasliiton turvatakuita. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen eurooppalaiset maat alkoivat laajalti puolustuksensa alasajon. Niin teki myös Ruotsi. Suomi teki omia ratkaisujaan maltilla. Venäjän sotilaallinen aktiivisuus on kasvanut ja Itämeren alueen merkitys on muuttunut. Ruotsi on nyt selkeästi muuttanut turvallisuuspolitiikkaansa. Tästä kertoo myös ruotsalaiskoteihin lähetettävät ”kriisikirjeet”. Suomen ei tarvitse muuttaa linjaansa, mutta ei myöskään luopua puolustuksestaan. Lauri Väättänen Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa