Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Tutkimus hyötyy harrastajien luontohavainnoista

Kerää 5–15 kekomuurahaista kannelliseen astiaan ja pane pakkaseen pariksi päiväksi. Siirrä sen jälkeen muurahaiset pienempään rasiaan kuten tulitikkuaskiin, täytä talouspaperilla rasia tiiviimmäksi ja lähetä Itä-Suomen yliopistoon. Näin osallistut Suomen suurimpaan muurahaiskartoitukseen, joka alkoi viime vuonna ja jatkuu tämän kesän yli. Kansalaisten valjastaminen tutkimustiedon keräämiseen on hyvä keino laajentaa tutkijoiden rajallisia resursseja. Käynnissä on muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomuksen) koordinoima lepakkohanke, joka on haastanut kansalaiset keräämään lepakon papanoita ja lähettämään ne tutkittavaksi. Projekti on osa väitöskirjatutkimusta, jonka tarkoituksena on tutkia, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjanlepakon esiintymiseen. – Niillä muutamalla, jotka tutkimushankkeisiin palkataan, ei ole resursseja kiertää ja kerätä aineistoa. Ilman tavallisten kansalaisten aktiivisuutta ei saataisi millään kasaan niin hyvää aineistoa. Kansalaisten apu on parhaimmillaan kohdennettuihin tutkimuksiin, ja tutkijat voivat käydä tarkistamassa parhaita löytöjä, ympäristöneuvoja Pekka Alho kertoo. Alho tekee työkseen luontokartoituksia ja seurantoja, ja on selvittänyt Ely-keskukselle Uudenkaupungin alueella esimerkiksi viitasammakon ja liito-oravan esiintymistä kaavoitettavilla alueilla. Kansalaisten keräämän tiedon hyödyllisyys on tullut hänelle tutuksi Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen rariteettikomiteassa, jossa hän tarkasti harvinaisuushavaintoja yli vuosikymmenen ajan. – Muiden tuottama data on arvokasta, mutta se täytyy suodattaa. Jos maallikko ilmoittaa, että on nähnyt harvinaisen linnun, täytyy tarkistaa, onko havainnolle perusteita. Jos havainto on fenologisesti poikkeava eli esimerkiksi pääskynen on nähty talvella, se tarkistetaan aina, hän kertoo. Aiemmin havainnot ilmoitettiin enimmäkseen kirjallisina, mutta nykyään yhä useammin tukena on valokuva. Onnettomastakin valokuvasta asiantuntija pystyy yllättävän hyvin tarkistamaan, mikä laji on kyseessä. – Viime keväänä eräs luonnonystävä kuvasi pöllön Hämeenlinnan Lammilla ja jakoi kuvan sosiaalisessa mediassa. Pian kävi ilmi, että kyseessä oli Suomessa erittäin harvinainen kyläpöllönen, Alho kertoo. Harvinaisten lajien ohella tavanomaisten lintulaudan vierailijoiden tarkkailu tuottaa hyödyllistä tietoa, sillä vuosien mittaan mahdolliset muutokset elinympäristössä tai lintukannassa alkavat näkyä. Eri eläinlajien seurantatiedot kertovat luonnon monimuotoisuuden tilasta ja lajien sopeutumiskeinoista ilmastonmuutokseen. – Lähiympäristön luonto on viime aikoina alkanut kiinnostaa enemmän kuin ennen, ja ihmiset innostuvat katselemaan ympärilleen. Tavoitteellinen luontohavaintojen tekeminen avaa silmiä monimuotoisuuden merkitykselle, Alho sanoo. Alho on huolissaan siitä, miten vieraantuneita kaupunkilaiset luonnosta ovat. Monen silmiin kaikki näyttää olevan kunnossa. – Ihmiset saattavat ihmetellä, että miten niin luonto on hävinnyt, onhan tuossa metsiä vaikka kuinka. Mutta täkäläiset metsät ovat ennemminkin puuviljelmiä. Esimerkiksi haapa mielletään roskapuuksi, mutta vanhoina ne ovat hyviä kolopuita ja monelle luontokappaleelle hirveän tärkeitä, Alho muistuttaa. Kerro verkkolomakkeella sammakko- ja matelijahavaintosi: laji.fi/theme/herpetology Ilmoita esimerkiksi levätilanne, pintaveden lämpötila, jäätilanne tai roskaisuus valitsemastasi paikasta järven tai meren ääreltä: jarviwiki.fi Ilmoita lajihavaintosi ja kysy muilta apua tunnistamiseen: laji.fi Pidä lintuhavainnoistasi päiväkirjaa avuksi lintuyhdistysten suojelu- ja tutkimustyölle: tiira.fi Bird Lifen järjestämät Pihabongaus ja Pönttöbongaus ovat antaneet arvokasta tietoa lintukantojen muutoksista vuodesta 2006: birdlife.fi/tapahtumat/ponttobongaus Luonto-Liiton kevätseurannasta on myös oma, yksinkertaistetumpi versio lapsille: kevatseuranta.fi Lukuisia lajistoseurantoja ja opastusta esim. rengastetun linnun tai kuolleen luonnonvaraisen eläimen ilmoittamiseen: luomus.fi/fi/osallistu Itä-Suomen yliopiston muurahaistutkimus: uef.fi/web/ebsi/muurahaiset Luomuksen koordinoima lepakkotutkimus: blogs.helsinki.fi/batscience/papanapankki