Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Gadolin oli myös bisnesmies – Mynämäessä pienimuotoinen seminaari suurmiehen syntymäpäivänä

Mynämäessä on jo pitkään juhlistettu tunnetun kemistin ja monen muun alan taitajan Johan Gadolinin syntymäpäivää kesäkuun alussa. Keskiviikkona tapahtuma alkoi kukkakäynnillä Gadolinin haudalla ja jatkui pienimuotoisella seminaarilla. Åbo Akademin kirjaston palvelupäällikkö Eva Costiander-Hulden kertoi Gadolinin kirjakokoelmasta. Eläköitynyt professori Ari Ivaska loi katsauksen Gadolinin elämään. – Gadolin on maailmassa ainoa henkilö, jonka mukaan on nimetty stabiili alkuaine, Ivaska huomautti. Ivaska selasi Gadolinin sukuhistoriaa. Ensimmäisessä avioliitossa syntyi yhdeksän lasta. – Lapset saivat tulla työhuoneeseen, mutta siellä piti olla hiljaa, koska Gadolin oli hyvin keskittynyt työhönsä. Gadolin teki pitkän opintomatkan Eurooppaan ja haki Uppsalasta professorin virkaa. – Jo silloin oli juonittelua eikä hän saanut Uppsalan professorin paikkaa. Se on harmillista, ettei Gadolin tavannut matkallaan nykykemian isänä pidettyä Antoine Lavoisieria . Ehkä Gadolin ei uskaltanut mennä Ranskaan vallankumouksen vuoksi ja kyllähän myös Lavoisier pääsi päästään. Ivaska toi esille myös Gadolinin muita taitoja. – Jos nykyään pitää olla tutkimuksen ja opetuksen lisäksi kolmas tehtävä yhteiskunnallisesti aktiivisessa toiminnassa, niin tämän Gadolin osasi. Hän oli taitava alkoholi- ja tupakkabisneksessä. Gadolin kehitti muun muassa tislausmenetelmän. Vuonna 1760 syntynyt Johan Gadolin muutti Turun palon jälkeen Mynämäkeen, jossa hän kuoli 92-vuotiaana vuonna 1852. Wirmo-Seuran puheenjohtaja Marja Virpi nosti seminaarin alkajaisiksi esille jo entuudestaan tutun aiheen. – Voisiko Mynämäen lukio olla jollakin tavalla kemiapainotteinen ja voitaisiinko lukio nimetä Gadolinin kouluksi? Virpi pohdiskeli. Mynämäen Rotaryklubin Jukka Gustafsson oli samoilla linjoilla. – Ei Mynämäkeen varmaankaan erikoislukiota tarvita, mutta koulu voisi painottua luonnontieteisiin. Tästä on puhuttu ja tätä työtä jatketaan, Gustafsson vakuutti.