Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Antti Väättänen – talon pojasta talonpojaksi

Kun Antti Väättänen täytti 80 vuotta, hän halusi kertoa jälkipolville, kuinka Väättäisissä on eletty. Hän otti yhteyttä Matti Jussilaan ja Ari Niittyluotoon , ja yhteistyön tuloksena syntyi teos Antti Väättänen – todellinen talonpoika ja vahva vaikuttaja Lokalahdella. Antti Väättänen syntyi vuonna 1935. Kun isä menehtyi vuonna 1950, Antti oli vain 15-vuotias. Työteliäs poika halusi jatkaa isoisän ja isän työtä Väättäisen tilalla Lokalahdella. Antti osti tilan vuonna 1965. Pellot salaojitettiin ja koneita ostettiin lisää. Vuonna 1970 Väättäisiin rakennettiin lihasikala ja vuonna 1978 emakkosikala. Emakkosikalaan mahtui 70 emakkoa, ja silloin se oli Suomen suurimpia, varsinainen mallisikala. Millaisena todellinen talonpoika Antti Väättänen sitten näkee suomalaisen maatalouden tulevaisuuden? - Maatalouden menestymiselle on edellytyksiä tulevaisuudessakin, mutta ei ehkä yhtä hyviä kuin nyt. Sikatalouden kannattavuus on huonontunut, koska lihaa tuodaan ulkomailta. Alhainen viljan hinta on vienyt viljan viljelyltä kannattavuuden. Suomi tarvitsee maataloutta, ja päättäjien on turvattava sen tulevaisuus. Antti on ollut vahva vaikuttaja Lokalahden kunnassa. Vuonna 1968 Antti asettui SMP:n ehdokkaaksi ja valittiin kunnanvaltuustoon. SMP:n valtuutettuna hän oli yhden vaalikauden. Seuraavissa kunnallisvaaleissa vuonna 1972 Antti asettui Keskustan ehdokkaaksi ja sai valtavan äänivyöryn: 38 ääntä. Hänestä tehtiin myös Lokalahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Seuraavissa kunnallisvaaleissa vuonna 1976 Antti sai suhteellisesti eniten ääniä koko kunnassa. Lokalahden ja Uudenkaupungin kuntaliitokseen Antti Väättänen suhtautui myönteisesti. Lokalahden kunnanvaltuuston äänestyksessä liitosta kannatti 12 jäsentä ja vastusti viisi jäsentä. Lokalahden kunta liitettiin vuonna 1981 Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin kaupunginvaltuustoon valittiin Lokalahdelta neljä edustajaa, joiden joukossa oli myös Antti Väättänen. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1995, kun poika Anssi Väättänen astui tilan johtoon. Vuonna 2005 piti ryhtyä pohtimaan, jatketaanko sikataloutta, jonka kannattavuus oli heikentynyt. Sokerijuurikkaankaan viljely ei enää kannattanut. Muutoksia oli tehtävä. Perunan viljely osoittautui kannattavaksi, ja sen viljelyä lisättiin. Tällä hetkellä ruokaperunaa kasvaa pelloilla 38 hehtaarin alalla.