Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Maskussa alkaa taisto jättipalsamia vastaan – Laajimmat esiintymät Humikkalan alueella

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten laatima kartoitus Maskun jättipalsamiesiintymistä ja suunnitelma vieraslajien torjunnasta valmistuivat kunnan tilauksesta viime vuonna. Nyt on aika ryhtyä konkreettisiin toimiin jättipalsamin kitkemiseksi. Maskussa jättipalsami on vallannut alaa etenkin Humikkalassa. Lisäksi kohteita on löytynyt muun muassa Askaisten urheilukentän lähistöltä, Maanpään venesatamasta, Härmäläntien varrelta, Maskujoen penkalta, Maskutalon ympäristöstä, Kankaisten kartanon alueelta, Rapuojan reunamilta ja Piuhasta. – Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Se leviää hyvin tehokkaasti ja tappaa muuta kasvillisuutta, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää sanoo. – Jättipalsami on tuotu Suomeen 1800-luvun lopulla koristekasviksi puutarhoihin, joista se on levinnyt luontoon, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen toteaa. Ajosenpää kuvailee jättipalsamin leviämiskykyä: yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä, jotka saattavat sinkoutua seitsemän metrin päähän. Siemenet eivät kellu, mutta silti ne leviävät veden mukana uusille kasvupaikoille. – Kun Maskun kohteet ovat nyt tiedossa, tilanne on aika hyvä. Jättipalsami ei ole vielä päässyt kovin pahasti leviämään Maskussa, joten siitä voidaan vielä saada yliote, asiantuntijat vakuuttavat. Maskun palsamitaistoon tuo puhtia se, että kunta on lähiseudulla ainoa, jossa on tehty kartoitus lajiesiintymistä. Jättipalsamin torjunnassa tärkeintä on estää kukinta ja siementen tuottaminen. Sopivin ajankohta torjuntatyössä on kesäkuu, sillä siemenet kypsyvät heinäkuun puolivälistä aina alkusyksyyn saakka. – Kiinteistönomistajille lähtee Maskussa kirje, jossa kehotetaan hävittämään jättipalsamit. Pienet kasvustot voi kitkeä käsin, sillä jättipalsamin hento juuristo irtoaa maasta helposti vetämällä, Ajosenpää opastaa. Laajemmat esiintymät voi niittää siimaleikkurilla, niittokoneella, ruohonleikkurilla tai viikatteella. Kun jättipalsami on kitketty, niin työn vielä kesken. Pienet määrät kasvijätettä voi kerätä jätesäkkeihin ja kuljettaa hävitettäväksi energiajätteen mukana. Säkkeihin pidemmäksi ajaksi mätänemään jätetyt osat ilman siemeniä voi laittaa kompostiin. Myös silloin voi käyttää kompostia, kun vähäinen määrä kasvijätettä on ensin levitetty kuivumaan kovalle alustalle. Isot kasvijäteläjät voidaan jättää niille sijoilleen kuivumaan tai haravoida kasoihin kompostoitumaan, jollei kasveissa ole vielä kukkia eikä siemenkotia. Maskussa on havaittu esimerkiksi Humikkalan isolla asuinalueella sellainen ilmiö, että osa asukkaista kuljettaa puutarhajätettä tonteiltaan lähimetsiin tai -puistikoihin. Tämä on osaltaan vauhdittanut myös vieraslajien leviämistä – Kunnan puistoalueet eivät ole kaatopaikkoja eikä puutarhajätettä saa tietenkään viedä muidenkaan maanomistajien maille, kunnan työpäällikkö Kimmo Thessler huomauttaa. Thessler arvelee, että joissakin tapauksissa puutarhasta on kuskattu tavaraa yksityisten maille siinä uskossa, että alue on kunnan omistuksessa. Ympäristösihteeri Laura Ahtiainen lupailee kunnan apua putsaustöihin yksityisten alueilla, joita on käytetty ikään kuin yleisinä puutarhajätteen kippauspaikkoina. – Olisi kohtuutonta vaatia kiinteistönomistajia tyhjentämään tällaisia alueita jätelain perusteella. Puutarhajäte pitäisi kompostoida omalla tontilla tai kuljettaa jäteasemalle, Ahtiainen vinkkaa. Jätteen mukana luontoon saattaa levitä jättipalsamin lisäksi myös muita haitallisia vieraslajeja: esimerkiksi jättiputkea ja lupiinia.