Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Vehmaan kriisikuntamenettely käynnistyy alkusyksystä

Kunnanjohtaja Ari Koskinen sai virallisen viestin valtiovarainministeriöltä perjantaina, että Vehmaa on yksi niistä neljästä kunnasta, joka on joutumassa valtion kriisikuntamenettelyyn. – Ajoitus on siinä mielessä mielenkiintoinen, että olemme jo käynnistäneet taloussuunnitelman laatimisen maaliskuussa ja se on tulossa valtuustoon 17. kesäkuuta. Lisäksi olemme jo tehneet paljon korjaavia toimenpiteitä, Koskinen toteaa. Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskinen sanoo, että kriisikuntamenettelyn käynnistäminen juuri nyt on suorastaan järjetöntä. – Itse asiassa olemme jo tehneet kaiken sellaisen itse, mitä mahdollinen kuntaliitos saattaisi tuoda. Rakennemuutokset eivät vielä näy menoissa, vaan aikaisintaan vuoden päästä. – Vehmaalla on jo tehty palveluverkko- ja kouluverkkoselvitys, virkoja on yhdistetty ja vanhustenhuoltoa on tiivistetty, hän luettelee. Kaskinen vakuuttaa, että Vehmaan kunnalla ei ole mitään hätää. – Uskon, että kriisikuntamenettelyn arviointityöryhmä toteaa, että olemme tehneet aivan oikeita ratkaisuja. Talous saadaan näillä toimenpiteillä hallintaan. – Jos nyt kunnan jostain pitää vielä hakea säästöä, niin ehkä sitten perusterveydenhuollosta ja vuodeosastosta. Mutta näistäkin olemme jo sopineet Uudenkaupungin kanssa palaverit, hän toteaa. Myös kunnanjohtaja Ari Koskinen sanoo, ettei Vehmaan kunnalla ole enää mitään, mistä vähentää. Viime vuoden tilinpäätöskin olisi ollut ihan okei ilman sairaanhoitopiirin 850 000 euron lisälaskua. Lisälasku on Vehmaalle varsin raskas, sillä kunnassa yksi verotuloprosentti tuottaa vain 250 000 euron tulot. Vaikka Vehmaalla tuloveroprosentti on 22,25, sen efektiivinen eli todellinen tuotto on vain 14,31.   Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä kertoo, että kriisikuntamenettelyn arviointityöryhmä aloittaa toimintansa heti alkusyksystä. – Kriisikuntamenettely käynnistettäneen kaikissa neljässä kunnassa yhtä aikaa ja tavoitteisiinkin pyritään samalla aikataululla. Jokaisen kunnan tilanne on kuitenkin aina uniikki. Lappalaisen mukaan Vehmaan kriisikuntamenettely perustuu kahteen viimeiseen tilinpäätökseen. – Vaikka vuoden 2017 tilikausi olikin plussalla, tulos silti heikkeni, ja vuoden 2018 tulos oli taas huono, hän perustelee. Kunnanjohtaja Koskinen korostaa, että yleensä kriisikunta-arviointi perustuu neljään kriteeriin: kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, kuntakonsernin lainakanta ylittää kuntakonsernien keskiarvon vähintään 50:lla, tuloveroprosentti on vähintään yhden prosentin korkeampi kuin kuntien keskiarvo ja kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. – Vehmaalla kaksi ensimmäistä kriteeriä ei toteudu, meidät kriisikunnaksi heitti tämä superkriteeri, että kuntakonsernin taseen alijäämä oli edellisvuonna 634 euroa ja viime vuonna 1 182 euroa per asukas, hän toteaa. Koskinen toivoo, että kunnan omat ratkaisut talouden kohentamiseksi vakuuttavat valtiovarainministeriön. – Meillä on jo käyty yt:t ja tehty ikäviäkin ratkaisuja, hän sanoo. Jos kriisikuntamenettely ei tuota tulosta, niin seuraavana etappina on kuntajakoselvittäjä. Lappalainen korostaa, ettei hän ennakoi, miten Vehmaan kriisikuntamenettely etenee. – Yleensä kunnissa pystytään tekemään päätöksiä, mutta niiden toteuttaminen on haastavaa, hän toteaa yleisellä tasolla. Jos valtiovarainministeriössä jouduttaisiin miettimään kuntaliitosta, harkinnassa voi myös olla laaja-alainen ratkaisu: – Tällä perusteella kuntaliitoksia ei ole paljon tehty, mutta kuntaliitos voisi merkitä useamman kunnan liitosta, jotta muodostuisi vahvempi pohja, Lappalainen valtiovarainministeriöstä arvioi. Vehmaan kunnalla on nyt käytännössä pari vuotta aikaa laittaa taloutensa kuntoon, jotta uhkakuva ei toteudu.