Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mukavat kaupungit menestyvät

–  Osmo Soininvaara on todennut, että mukavat kaupungit menestyvät, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén vastaa, kun häneltä kysyy, miten hänen mielestään Uuttakaupunkia pitäisi kehittää. Arvela-Hellénin tuntevat tietävät, että vaikka hän kaupunginarkkitehti onkin, ei hän näe kaupunkia pelkästään rakennuksina, vaan ihmisten yhteisönä. – Uusikaupunki on mukava kaupunki, mutta voisihan täällä olla vielä mukavampaa. Toivoisin, että kaikki ihmiset puhaltaisivat yhteen hiileen, hän jatkaa vastaustaan. Keskustan kehittämisessä hänestä tärkeintä on kehittää paikkoja, joissa ihmiset viihtyvät. – Mitä enemmän on ihmisiä keskustassa, sitä enemmän se houkuttelee ihmisiä.   Kaupunginarkkitehti vastaa Uudessakaupungissa valtavankokoisesta möhkäleestä, johon kuuluvat muun muassa kaavoitus ja rakennussuunnittelu, eli tällä hetkellä muun muassa terveyskeskuksen siirtyminen A-sairaalaan, pääkirjaston saneeraus sekä Lokalahden koulun laajennus. Lisäksi kaupunginarkkitehti vastaa katusuunnitelmista, kaupungin osuudesta junaradan sähköistämisessä, liikenneturvallisuudesta ja esteettömyyshankkeista, joukkoliikenteestä ja vaikka mistä. Lisäksi hän on mukana tulevassa sivistys- ja hyvinvointikeskushankeessa. Lista on siis loputon. – Ihmiset varmaan odottavat, että sanon, että juuri nyt on tavattoman paljon töitä, mutta aina meillä on ja aina on ollut. Työmäärä ei ole kiinni siitä, onko kyse 50 miljoonan vai 10 miljoonan euron hankkeesta. Loppujen lopuksi suunnittelutyön määrä on melko lailla sama. Arvela-Hellén on vastannut kaupunkisuunnittelusta Uudessakaupungissa jo niin pitkään, että hänen kädenjälkensä alkaa näkyä jo vähän kaikkialla. Hän on hyvin ylpeä kotikaupungistaan. – Uusikaupunki on hienoin kaupunki Suomessa, hän kehaisee.   Erityisen ylpeä hän on siitä, ettei Uusikaupunki muistuta mitään toista kaupunkia maailmalla, vaan kaupungissa on pystytty säilyttämään omintakeisuus. Arvela-Hellén korostaa, ettei Uuttakaupunkia ole vain keskustan arvokkaat puutalokorttelit, vaan kokonaisuus aina merenrantoja ja Lokalahden, Pyhämaan ja Kalannin maaseutumaisemia myöten. Uusikaupunki on juuri sellainen puutarhakaupunki, joka Arvela-Hellénin mielestä on asuinympäristönä ideaali. – Kun asuin Helsingissä, sairastuin yhtenä keväänä flunssaan ja kaduilla pyöri katupölyä. Silloin aloin miettiä, että täälläkö haluan kasvattaa omat lapset. Sinä keväänä hän päätti palata lapsuuden kotikaupunkiin. Sitä päätöstä hän ei ole katunut. – Jos ajatellaan, että rakennetaan korkeita taloja, asfalttikenttiä, eikä vihreyttä näy missään, niin eihän se ihmiselle paras ympäristö ole. Hänen mielestään Suomessa kopioidaan liikaa malleja maailmalta ja sen seurauksena rakennetaan liian urbaania ympäristöä. – Arkkitehtien tyypillinen virhe on keskittyä yhden rakennuksen suunnitteluun, eikä nähdä sitä ympäristöä, johon rakennus sijoittuu, hän kritisoi. – Täydennys- ja uudisrakentamisessa pitää ymmärtää minne ja mihin paikkaan rakentaa. Rakentamisen pitää täydentää olemassa olevaa ja luoda parempia kokonaisuuksia. Rakentamisen pitää olla niin kestävää, että se näyttää kauniilta vielä sadan, kahdensadan vuoden kuluttua, Arvela-Hellén sanoo.   Harva arkkitehti saa suunnitellakseen monumentaalisia rakennuksia. Pääasiassa rakennusten suunnittelu on ympäristön suunnittelua. – Monumentaalisista rakennuksista voidaan mainita yksi sellainen, jonka suunnittelussa olin mukana, Tampereen pääkirjasto Metso.   Leena Arvela-Hellén täyttää 60 vuotta 4.6.2019 Syntynyt Uudessakaupungissa, käynyt koulut Oulussa, opiskellut Berliinissä Perhe: puoliso, kaksi aikuista lasta, yksi lapsenlapsi ja koira Asuu Uudenkaupungin keskustassa Työskennellyt Raili ja Reima Pietilän arkkitehtitoimistossa, Uudenkaupungin kaupungin toimistoarkkitehdiksi 1988, 1990-luvulla Vakka-Suomen aluearkkitehtina, U:gin kaupunginarkkitehdin virkaan 2000-luvun alussa Harrastukset: valokuvaus, ruoka ja viini