Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vaalit jäivät lätkän varjoon

Jos urheilu ja politiikka sattuvat kiinnostamaan, niin supersunnuntaina saattoi olla vaikeuksia valita, mitä kanavaa illalla televisiosta seurasi. Tässä täysin hatusta tempaistu arvaus: kun jo etukäteen laimeiksi moitittujen eurovaalien tulos oli pitkälti selvillä heti iltakahdeksan jälkeen ennakkoäänien perusteella ja kun mitään äärettömän odottamatonta jytkyä kansalaiset eivät uurnilla järjestäneet, niin jääkiekon MM-finaali taisi viedä voiton kiinnostavuuskisassa. Leijonien kolmas maailmanmestaruus tarjosi varmasti tunteikkaampia live-elämyksiä kuin selvän vaalituloksen vatvominen ainakin sille isolle suomalaisväestölle, joka on lätkään hurahtanut. Sen verran jalkojen pitäisi kuitenkin maata hipaista, että myös toppuuttelun ääni kuuluisi. Koko Suomi ei suinkaan sunnuntaina seonnut mestaruudesta. Kiekkojoukkueen tarina on kuitenkin kaunis ja samalla malliesimerkki siitä, että yllätyksellisyys on huippu-urheilun suola. NHL-pelaajien kieltäytymissuman jälkeen jalkeille saatiin kisajoukkue, jolla ei olisi pitänyt olla mahdollisuuksia Kanadan, Venäjän eikä Ruotsin tähtisikermiä vastaan. MM-kisadebytanttien kaarti osoitti kuitenkin, että suomalaiset osaavat toisinaan käyttää hyväkseen altavastaajan aseman. Tiedä sitten, onko ennakkosuosikin rooli jotenkin hankala juuri suomalaisille urheilijoille. Nousiaislainen NHL-kiekkoilija Mikko Rantanen viittaa tämän lehden kommentissaan siihen, että ilman valtavia menestyspaineita on helppo lähteä pelaamaan. Joukkuelajien arvokisavoitot ovat suomalaisille niin harvinaista herkkua, että urheilujännäreiden ilon ymmärtää. Juhlaan on aihetta, jos jääkiekon maailmanmestaruus tuntuu merkitykselliseltä. Toivottavasti sellaisiin ylilyönteihin ei sentään sorruta kuin vuonna 1995. Joidenkin mielestä Suomen ensimmäinen MM-kulta auttoi silloin maata ylös syvästä lamasuosta, mutta ehkä nousu alkoi muista syistä. Jos eurovaalien lopputulos jäi kiekkohekumoinnin varjoon, niin varsinaissuomalaisittain on syytä nostaa esille, että maakunta sai taas pienen paussin jälkeen odotetusti oman mepin, kun Ville Niinistö (vihr.) ponnisti politiikan kansainvälisille areenoille koko maan toiseksi suurimmalla äänpotilla. Kokonaan toinen asia on se, mikä on maakuntamepin merkitys 751 päättäjän joukossa.