Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Taivassalolaisen Milla Lahdenperän väitöstutkimuksesta uutta tietoa: Lämpökovetus lisää hammassillan kestoa

Hammasteknikko, Master of Science Milla Lahdenperä on selvittänyt väitöstutkimuksessaan valokovetteisen yhdistelmämuovin kiinnittymistä lasikuiduilla lujitettuun hammassillan runkoon. Tutkimuksessa Lahdenperä selvitti erityisesti lasikuitujen suunnan ja rungon pintakäsittelyn vaikutusta yhdistelmämuovin kiinnittymiseen. – Kuitusillan runko pystytään valmistamaan hammaslaboratoriossa kipsimalleille siten, että lasikuitujen suunta ja sijoittaminen on sillan kestävyyden kannalta optimaalinen. Sekä lasikuitumuovin että pinnalla olevan yhdistelmämuovin kovettaminen valon lisäksi myös lämmön avulla on mahdollista hammaslaboratoriossa toisin kuin suoraan suussa tehtävien siltojen ollessa kyseessä, jolloin vain valokovetus on mahdollista, Lahdenperä selittää. – Näin tehtynä kuitusilta saadaan materiaalin osalta kestämään purennan kuormitusta paremmin. Kuiturunko koostuu koko sillan mittaisista yhdensuuntaisesta lasikuidusta, joiden lisäksi voidaan käyttää lyhytkuituista lujitemuovia tai kudottuja kuitukankaita. Näiden ja erityisten pintakäsittelyaineiden avulla yhdistelmämuovin kiinnittäminen sillan runkoon onnistuu parhaiten, Lahdenperä lisää. Omien hampaiden, paikkojen ja hammasiltojen pinnalle kertyy hammasplakkia, jonka poistaminen harjaamalla on tärkeää hammassairauksien ehkäisemisessä. Lahdenperä tutki väitöskirjassaan myös hammaslääkäreiden paljon käyttämää antimikrobista lääkeainetta, klooriheksidiiniä, jota käytetään vähentämään plakin tarttumista hampaan pinnoille. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla klooriheksidiini saatiin hammassillan lasikuiturakenteen sisään. Tämän jälkeen tutkittiin lääkeaineen vapautumista sillan sisältä. – Mielenkiintoista oli, että klooriheksidiinin lisääminen ei alentanut kuitulujitteisen muovin lujuutta. Lisäksi klooriheksidiiniä vapautui sillasta merkittävässä määrin jopa kolmen viikon ajan. Tuloksella on suurta merkitystä, kun hammassiltoihin ja kruunuihin jatkossa kehitetään itsepuhdistuvia pintoja, Lahdenperä summaa. Lahdenperän väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 3.5. Vastaväittäjänä toimi dosentti Ritva Näpänkanga s ja kustoksena professori Pekka Vallittu . Väitös kuului biomateriaalitieteen alaan.