Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Seurakuntalaisten kohtaaminen kirkkoherrankin työssä antoisinta

Kirkkoherran työstä puolet on papin työtä ja puolet hallintoa ja henkilöstön johtamista. Mynämäen kirkkoherra Tapani Kujala on kokenut työssään tärkeimpänä ja myös antoisimpana asiana ennen kaikkea pappeuden ja seurakuntalaisten kohtaamisen. Hän jää eläkkeelle joulukuun alussa, mutta käytännössä lomille jo niin, että viimeinen työpäivä on helatorstaina 30.5. Tuolloin hän pitää jumalanpalveluksessa lähtösaarnan. Jumalanpalveluksen jälkeen on seurakuntakodissa hirvisoppa yhteisvastuun hyväksi. Kujalalle tulee joulukuussa täyteen tasan kuusi virkavuotta kirkkoherrana. Sitä ennen hän oli pari vuotta kappalaisena Mietoisten kappeliseurakunnassa. – Tämä on ollut hyvää aikaa. On antanut viimeisiin työvuosiin potkua, kun on kirkkoherrana pitänyt oppia paljon uusia asioita ja perehtyä hallinnolliseen puoleen, joka oli minulle uutta, Kujala kertoo. Hän toteaa, että on ollut mukavaa, kun on työssään voinut aidosti vaikuttaa siihen, mihin suuntaan seurakunta ja seurakunnan toiminta hallinnon kautta menee ja miten sitä kehitetään ja mihin panostetaan.   Mynämäen seurakunnassa on johdettavana ollut noin 20 hengen työyhteisö. Siitä noin kolmasosa on vaihtunut Kujalan aikana, ja henkilöstö on eläköitymisten myötä nuorentunut, joten sitäkin kautta on toimintaan tullut uutta. – Kanttorila otettiin vuosi sitten käyttöön, ja siellä on vilkasta ja uudenlaistakin toimintaa. Isoja päätöksiä on tehty, muun muassa vuonna 2022 toteutuva Mynämäen kirkon paanukaton uusiminen. Kujala toteaa, että seurakunnan talous on saatu pidettyä suhteellisen hyvässä kunnossa, joten isosta kattoremontistakin seurakunta selviää. Pitkänä prosessina työllisti myös piispantarkastus. – Kaksi vuotta sitten se alkoi ja nyt on neuvostossa loppulausunto ja seurakunnan vastine tuomiokapitulille käsittelyssä. Piispantarkastus vaatii paljon panostusta, mutta sitä kautta on myös voinut hyvin katsoa, missä tilanteessa seurakunta on.   Haasteena Mynämäen seurakunnalla, kuten muillakin, on jäsenmäärän väheneminen. – Mynämäessä vielä aika hyvin kuulutaan kirkkoon, mutta täälläkin erotaan eli resurssit ovat pitkässä juoksussa vähenemässä. Koko ajan pitää toimintaympäristöstä käsin toimintaa kehittää. Kirkkoneuvosto onkin päättänyt esittää ensi vuoden budjettiin määrärahaa laajaan tutkimukseen, jolla kartoitetaan Mynämäen seurakunnan alueella asuvien suhdetta kirkkoon ja mitä he seurakunnalta odottavat. Kujala on kokenut, että Mynämäessä on perusmyönteinen suhde seurakuntaan ja sen työntekijöihin. – Ei tämä osallistumisen kannalta aktiivisimpia seurakuntia ole, mutta täällä on ollut mukava työskennellä ja seurakunta on ollut vielä tervetullut kaikkialle.   Mynämäen uuden kirkkoherran hakuaika päättyy toukokuun lopussa. Valintaprosessin aikana vt. kirkkoherran työt hoitavat seurakunnan omat papit Antti Kallio ja Marja-Liisa Nygren. Kesäpapiksi on kolmen kuukauden ajaksi tulossa Maritta Hartikainen. Tapani Kujalalla ei ole eläkepäiville suuria visioita, vaan aika kuluu arkisissa asioissa. – Vaikka vapaa-aikaa tulee lisää, moni asia pysyy entisellään. Kesä tuntuu varmasti tavalliselta lomalta ja syksyllä sitten miettii, millä työstä vapautuvan ajan käyttää. Ei minulla ole siihen valmista vastausta, mutta jotakin aktiviteetteja olisi tarkoitus löytää. Lisää aikaa saavat ainakin nykyisetkin harrastukset: ulkoilu, kesämökki, musiikki ja valokuvaus. Mynämäen seurakunnasta Kujala toteaa varmasti kaipaavansa seurakuntalaisia ja työtovereita, sekä kaikkia kolmea kirkkoa. – Niihin on itsellä myös syntynyt tunneside. Ne ovat Mynämäen hienoimpia rakennuksia. Myös pappila on hieno, työskentelymiljöönä ihan luksusta.