Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Riskejä ottava ajotapa johtaa onnettomuuksiin

Mopoilijoiden liikennekuolema- ja vammautumisriski ajettua kilometriä kohti on kaikista tienkäyttäjistä korkein. Vaikean loukkaantumisen riski on kolme kertaa suurempi kuin moottoripyöräilijöillä. Mopojen virittäminen on varsin yleistä ja poliisin on vaikea valvoa niin kuljettajan edellytyksiä turvalliseen ajoon kuin itse ajoneuvon tieliikennekelpoisuutta. Mopoilun ajokorttivaatimusten kiristäminen ja mopojen ensirekisteröintien väheneminen ovat luultavasti vaikuttaneet mopo-onnettomuuksien määrän vähenemiseen verrattuna tilanteeseen 2010-luvun alussa. Moottoripyöräilijät ovat myös vaaralle alttiita ja ajoneuvo ei anna mitään suojaa onnettomuustilanteessa. Liikennekuoleman ja loukkaantumisen riski on muiden suojattomien tienkäyttäjien tavoin suurempi kuin autoilijoilla. Ensisijaiset painopistealueet moottoripyöräilyn liikenneturvallisuuden lisäämiseksi ovat seuraavat: ABS-jarruin varustettujen moottoripyörien osuuden lisääminen, nopeusrajoituksia noudattavien moottoripyöräilijöiden osuuden lisääminen, näkyvyyteen ja tarkkaavaisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota, teiden ja katujen turvallisuutta lisätään ja äärikäyttäytymisen osuutta moottoripyöräilijöiden keskuudessa vähennetään. Järjestäytyneiden moottoripyöräilijöiden keskuudessa tehty aktiivinen liikenneturvallisuustyö on vuosien mittaan vähentänyt moottoripyöräilijöiden kuolemanriskiä. Vuoteen 2008 mennessä kuolleiden ja loukkaantuneiden moottoripyöräilijöiden kokonaismäärä kasvoi jatkuvasti, mutta ei samaan tahtiin liikenteessä olevien moottoripyörien määrän kanssa. Vuonna 2008 kehityssuunta muuttui ja sekä uusien rekisteröityjen moottoripyörien että kuolleiden määrä on laskenut. Onnettomuuksia sattuu erityisesti urheilullisten moottoripyörien kuljettajille. Suurin haaste mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuustyön osalta on kuljettajien asenteisiin vaikuttaminen siten, että piittaamattomuus liikennesäännöistä vähenee ja turvallisuushakuinen ja riskejä ennakoiva ajotapa lisääntyy. Kuljettajien tekniset taidot ajoneuvon hallinnassa ovat yleensä erinomaiset mutta riskejä ottava ajotapa johtaa usein vakaviin onnettomuuksiin. Teknisten taitojen kehittäminen esimerkiksi rata-ajossa ei tutkimusten mukaan lisää liikenneturvallisuutta vaan johtaa usein riskihakuiseen ajotapaan ja ajotaitojen ulosmittaamiseen arkiliikenteessä – myötäämättömässä liikenneympäristössä. EU:n ajokorttidirektiivissä todetaan, että erityisen ongelmallisia ovat nuorimmat moottoripyöräilijät, joilla on yleensä tehopainosuhteeltaan suurimmat moottoripyörät. Siksi on suositeltu otettavan käyttöön sääntöjä, joissa ajoluvat myönnetään portaittain tai suurimman kokoluokan moottoripyörien ajokortin ikäraja tulisi nostaa 24 ikävuoteen. Merkittävä riskitekijä on myös se, että A1- ja A2-luokkien moottoripyörien tehorajoituksia puretaan ja viranomaisten resurssit valvoa säädösten noudattamista ovat rajalliset. Auton kuljettajien havainnointivirheistä johtuvia moottoripyöräonnettomuuksia tapahtuu, mutta tilastojen perusteella ne eivät ole läheskään niin yleisiä kuin moottoripyöräilijät yleensä julkisuudessa kertovat. Tilastojen mukaan useimmissa moottoripyöräonnettomuuksissa pääaiheuttaja on moottoripyörän kuljettaja. Näkyvyyttä kannattaa kuitenkin aina parantaa ja lisätä autoilijoiden tietoisuutta siitä, että lähestyvä moottoripyöräilijä jää helposti näkemäkatveeseen esimerkiksi auton A-pilarin taakse ja ovat siten vaikeasti havaittavia ja suojattomia liikenteessä. Moottoripyöräilijöiden tietoisuutta ajonopeuden merkityksestä onnettomuuteen altistumisen riskiin ja onnettomuuden seurauksena syntyvien vammojen vakavuuteen tulisi lisätä kaikessa moottoripyöräilykoulutuksessa. Jaakko Klang Liikenneturvallisuusinsinööri, Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikennetekninen jäsen, Varsinais-Suomen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta