Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Turhan synkkä väestöennuste

Torstaiaamu oli aurinkoinen. Kauniin päivän pilasi aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n julkistama synkkä väestöennuste, joka arvioi, että väen pakkaantuminen suuriin kaupunkeihin jatkuu ja siitä kärsivät Vakan alueella erityisesti Nousiainen ja Mynämäki. Väestöennusteen mukaan Kasitietä pääsee näköjään vain Turun suuntaan. Kustavintiellä liikenne sen sijaan kulkee MDI:n arvion mukaan molempiin suuntiin. Vehmaa, Taivassalo ja Kustavi lasketaan Turun työssäkäyntialueeksi, mutta ei väkimäärä sielläkään tulevaisuudessa paisu. Kuntien asukaslukua rassaa alhainen syntyvyys. Mikä merkitys sitten on väestöennusteella, jonka laatijana on jokin konsulttitoimisto? MDI on tuttu talo kunta-alan johtaville virkamiehille. Juuri tämän konsulttitalon asiantuntijoita tilataan kuntiin vetämään seminaareja ja projekteja. Konsulttitalossa vilisee aluetieteilijöitä, yhteiskuntamaantieteilijöitä ja valtiotieteiden tohtoreita. Tästä syystä MDI:n väestöennusteella on painoarvoa. Silti mitään ennustetta ei pidä lukea kuin Raamattua. Tilastokeskus on ennustellut esimerkiksi Uuteenkaupunkiin jatkuvaa väestömäärän laskua. Vuonna 2017 Uusikaupunki sai kuitenkin yli 300 uutta asukasta, koska autotehtaan jättirekrytointeja tutkijat eivät osanneet ennustaa. Metsään on menty muutenkin. Vuonna 1989 Tilastokeskus arvioi pääkaupunkiseudun kasvun pysähtyvän, mutta miten tässä on käynytkään. Takavuosina myös Turku sinnitteli muuttotappiokuntana, eikä valoa näkynyt tunnelin päässä. MDI myöntää, että väestöennusteessa saattaa olla myös virhearviointeja. Esimerkiksi Uudenkaupungin positiivinen rakennemuutos ei näy ennusteeseen käytetyissä tilastoissa ja siksi alueen kehitys voi olla ennakoitua vahvempaa. MDI huomauttaa myös, että esimerkiksi asumisen hinta ja asumismukavuus voivat työntää väestönkehitystä kasvavista keskuksista sittenkin reuna-alueille. Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg voi siis olla hyvinkin oikeassa, kun hän toteaa, että ennuste on kehyskunnille liian pessimistinen. Kaikki suomalaiset tuskin haluavat muuttaa vain kaupunkeihin tai niiden liepeille. Niitäkin yhä on, jotka haluavat kuulla käen kukkuvan ja ihailla auringonlaskua viljapellon yllä. Voi käydä niinkin, että ilmastonmuutoksesta ahdistuvat nuoret arvostavat luontoa enemmän kuin heidän vanhempansa, joiden arvomaailmassa työ on ollut keskiössä.