Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Hiljaa hyssytellen kohti EU-vaaleja

Eurovaalien ennakkoäänestys alkoi eilen. Joku saattaa pohtia, mitkä vaalit nyt ovat kyseessä, vaikka varsinainen äänestyspäivä on jo runsaan viikon kuluttua eli sunnuntaina 26. toukokuuta. Kummastelu voi liittyä siihen, että kovin vaatimatonta on pöhinä nyt verrattuna huhtikuun eduskuntavaaleihin. Televisiosta ei ole tarvinnut katsella puoluejohtajien kiivaita päällepuhumisväittelyitä, teiden varsille ei ole ilmestynyt kasvokuvaruuhkaa eivätkä tiedotusvälineet pullistu vaalimainoksista. Tällainen hissunkissunpälyily ei varmastikaan herätä äänestäjissä suuria EU-vaali-intohimoja. Hyvin mielenkiintoisista eduskuntavaaleista on niin vähän aikaa, että on helppo veikata, ettei EU-vaaliuurnille taaskaan synny valtavaa tungosta. Suomessa suurin poliittinen mielenkiinto kohdistuu nyt hallitusneuvotteluihin. Jos vaalikansa olisi oikeasti haluttu äänestämään EU-parlamenttiin pyrkiviä ehdokkaita, vaalit olisi ehdottomasti pitänyt yhdistää eduskuntamittelöiden kanssa. Samalla reissulla olisi hoitunut kahdet vaalit niin, että myös EU-vaalien äänestysprosentti olisi voinut hivenen pompata Suomen surkealta tasolta. EU-vaaleissa puolueilla ei ole järin paljon tyrkyllä ykkösvitjan päättäjiä, vaan ehdokaslistoja on täytetty pikemminkin kakkos-, kolmos- tai peräti vilttiketjun väellä. Puheet eurovaalien tärkeydestä eivät saa tukea ainakaan ehdokasasettelusta. Lähes kaikkien puolueiden puheenjohtajat sukkuloivat ennen Arkadianmäen kisaa myös Vakan alueella. Nyt on ollut hiljaista. Valtakunnallisesti tunnetuista ehdokkaista konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.) sentään piipahti Vehmaalla ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm Uudessakaupungissa. Tänään torstaina autokaupungissa vierailee EU-parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Vakan alueelta ei ole yhtään EU-vaaliehdokasta. Myös varsinaissuomalaisten pyrkijöiden lista on sellainen, että suurin osa tarjokkaista on suurelle yleisölle melkoisen tuntemattomia persoonia. Kaiken tämän hiljaiselon jälkeen ja EU-vaalihistorian muistaen voi todeta ilman suuria ennustuslahjoja: äänestysprosentti jää jälleen kerran onnettoman alhaiseksi. Ehkä ajatusmalli on edelleen se, ettei Suomesta valittavalla piskuisella parlamentaarikkojoukolla ole kuitenkaan vaikutusmahdollisuuksia.