Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Savirakentaminen halutaan takaisin käyttöön

Savirakentaminen on maailmanlaajuisesti yleistä, mutta Suomessa se on jokseenkin painunut unholaan. Raision seudun koulutuskuntayhtymässä asiaa pyritään korjaamaan, sillä Mynämäen toimipisteessä alkoi maaliskuussa noin 1,5 vuotta kestävä taideteollisuusalan ammattitutkinto tutkintonimikkeellä käsityöntekijä ja ammattinimikkeenä on savirakentaja. – Vastaavaa tutkintoon johtavaa koulutusta ei todennäköisesti ole aiemmin Suomessa ollut, arvelee vastuukouluttaja Iikka Meriala Rasekosta. Arkkitehtien kanssa jutellessaan Meriala on usein kuullut, että ihmiset haluavat taloihinsa savirappauksia tai savesta sisäseinän tai lattian, mutta se on tyssännyt siihen, ettei ole tekijöitä. Koulutuksen yhtenä tavoitteena onkin nyt saada savirakentaminen yleistymään. – Asumisterveyttä kun ajatellaan, niin saveenhan liittyy sisäilman kosteuden tasaamiseen liittyviä tekijöitä, kun se elävänä materiaalina sitoo ja luovuttaa kosteutta. Suomessa parhaimman hyödyn voi saada sisällä olevista rakenteista. Merialalla on esimerkiksi tiedossa tapaus, jossa Hankoniemen koulun sisäongelmaisen luokan seinät savirapattiin ja betonilattian päälle asennettiin savilattia tasoittamaan huoneilman kosteutta, minkä jälkeen siellä pystyi työskentelemään myös opettaja, joka ei aiemmin pystynyt. – Ihmisten kokemushan ei monelle tunnu riittävän vaan tarvitaan niitä faktoja. Minulla on se käsitys, että nyt alkaa pikkuhiljaa aiheesta ilmaantua myös tieteellistä näyttöä ja tutkimusta.   Savirakentajakoulutuksessa on kaikkiaan 12 opiskelijaa. Viime viikolla heillä oli opettajana itävaltalainen Hanno Burtscher , joka on kansainvälisesti tunnettu massiivisavirakentamisen asiantuntija. – Massiivisavitekniikalla voidaan tehdä kokonaisia rakennuksia tai esimerkiksi lattioita. Viikon aikana täällä teimme koelattioita ja ulos divaanitaideteoksen, Meriala kertoo. Koelattia tehtiin 12 senttiä paksusta hiekan, kiven ja saven seoksesta, joka juntattiin noin kuuden sentin paksuiseksi. Kuivuneen pinnan voi käsitellä tasaiseksi tai hioa pintaa timanttilaikalla, jolloin kivien kuviot avautuvat. Pinnan voi myös käsitellä esimerkiksi pellavaöljyllä, Meriala esittelee. Pyöreärakenteista divaania rakennettaessa harjoiteltiin myös sitä, miten massiivisavirakenne on betonirakenteeseen verrattaessa muokattavissa vielä muottien irrottamisen jälkeen.     Hanno Burtscher toteaa ykskantaan, että on kaksi tietä, jolla savirakentaminen voi yleistyä Suomessa: – Se huonompi on sota, sillä pahoissa kriisitilanteissahan otetaan käyttöön halvat rakennusmateriaalit, hän naurahtaa. Toinen ja toivottavampi tie on se, että ihmiset alkavat yhä enemmän haluta rakentaa luonnonmateriaaleista. Nykyisin Burtscherin mielestä jo tiedostetaankin tarkemmin mitä suuhun pistetään ja millaiset materiaalit meitä ympäröivät. Hän kuvaa taloa ihmisen ”kolmanneksi ihoksi”, kun toinen on vaatteet. – Olemme ymmärtäneet, että sillä on iso merkitys jokapäiväiseen elämäämme. Savi, puu ja kivi tulevat rakennusmateriaaleina yhä suositummaksi. Väistämättä alamme katsomaan taaksepäin, millaisia tekniikoita on käytetty ennen, koska ne kestävät satoja vuosia. Täällä Mynämäessä puretaan parhaillaan 30 vuotta vanhaa terveyskeskusta, koska se on vanha, Burtscher ihmettelee. Ongelmaksi Burtscher näkee sen, että savella ei luonnonmateriaalina ole takanaan isoa teollisuutta, joka lobbaisi sitä. – Siksi muutoksen pitää lähteä ihmisistä, jotka alkavat kysyä savirakentamisen perään. Ja kyllä ihmisten ääni voi olla voimakas ja vaikuttava.   Huoli nykyrakentamisesta sai lähtemään koulutukseen   Yksi opiskelijoista on naantalilainen Suveka Kymäläinen , joka kertoo lähteneensä mukaan koska on huolissaan nykyrakentamisesta. – Opiskelin rakennusalaa ja tulin niin vihaiseksi, kun sanottiin, että talolla on 50 vuotta elinikää. Sitten se puretaan ja se on saastetta, koska mikään siinä ei maadu. Ja kaikki vain nyökkäili ja oli mukana siinä. Minusta se oli järkyttävää, että eihän se niin voi mennä. Kymäläiselle tärkeitä ovat elämänlaatu ja terveys. Hän pitää kummallisena sitä, miten nykyisin on tullut lähes normiksi, että lapset ovat koko ajan kipeitä ja heillä on astma. – Luonnonmateriaalien käyttäminen on helppoa ja yksinkertaista eikä niistä tule myrkkyjä sisäilmaan. Omaa hyvää kokemusta hänellä on perheensä kanssa asumisesta itse remontoimassaan rintamamiestalossa. Hän teki kaikkiin sisäseiniin savirappauksen, ja parhaillaan on työn alla kellarikerrokseen savilattia. – Vuosi on asuttu siinä, ja kaikilla on allergiat ja sairastamiset vähentyneet. Ihmettelen asenteita savirakentamista kohtaan, koska itse näen sen sekä modernina että perinteisenä, ja myös hyvin suomalaisena.   Savirakentajia opettava rakennusarkkitehti Teuvo Ranki muistuttaa, että jostain pitää lähteä liikkeelle, ja jonkun pitää uskaltaa olla se ”kylähullu” ja rakentaa naapureista välittämättä. – Kyllä ne hyvät esimerkit sitten rohkaisevat muita. Ranki on itse työskennellyt savirakentamisen parissa 26 vuotta. – Suunnittelin Raision 1997 asuntomessuille savitalon, ja asukkaat ovat siinä voineet hyvin. Hyvää palautetta on tullut muualtakin: – Janakkalassa tiilitalossa asunut, jo varttuneempi mieshenkilö kärsi kroonisesta nuhasta. Hän rakensi talon kevytsavimassasta, ja nuha hävisi kokonaan. Rankin mukaan osa rakennusviranomaisista suhtautuu myönteisesti, osa voi olla nihkeämpiä. Rakennusmääräyksiin pitäisi vielä saada joustavuutta. – Yksi ongelma on ollut myös se, ettei ole ollut savirakentajia. Siksi tämä koulutuskin nyt järjestetään. Hienoa nähdä, että täällä on innostunutta väkeä ja hyvä draivi päällä.   Savirakentajan opinnoissa perehdytään erilaisiin savirakentamistekniikoihin, kehitetään omia tuotteita ja toteutetaan niitä asiakkaille. Tuotteet voivat olla esimerkiksi rakentamispalveluja, piharakennelmia, rakennusten osia kuten rappauksia, sisäseiniä tai savilattioita tai rakentajille myytäviä savipohjaisia tuotteita. Opintojen aikana tutustutaan savirakentamisen luonnonmukaisiin rakennusmateriaaleihin, työvälineisiin, koneisiin, erilaisiin työmenetelmiin ja rakentamisen logistiikkaan. Tutuiksi tulevat esimerkiksi savirappaukset, pintakäsittelyt, savilattiat, saviuunit, kevytsavitekniikka, massiivisavirakentaminen, savitiilien ja kevytsaviharkkojen käyttö sekä pölkkysavitekniikka. Lähde: Raision seudun koulutuskuntayhtymä